Suomessa poistetaan kitarisat vuosittain jopa 10 000 lapselta, vaikka Käypä hoito -suosituksen mukaan poistolla ei ole merkittävää tehoa otiittien ehkäisyssä. Nyt tuore väitöstutkimus vahvistaa saman. Sairaalalääkäri Sari Hammarén-Malmi totesi, ettei alle 4-vuotiaiden kitarisaleikkaus vähentänyt korvatulehdusten uusimisia.

Kitarisan poisto on ollut perinteinen lasten toistuvan välikorvatulehduksen hoito ja uusimisen ehkäisykeino. Puolet Suomessa vuosittain tehtävistä toimenpiteistä tehdään alle 3-vuotiaille.

Väitöksen pohjana olleessa vuoden pituisessa seurantatutkimuksessa oli 217 toistuvista korvatulehduksista tai liimakorvataudista kärsivää lasta, jotka satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle tehtiin tärykalvoputkitus ja toiselle yhdistetty tärykalvoputkitus sekä kitarisanpoisto. Lapset olivat 1-4-vuotiaita. Tutkimus osoitti, että kitarisan poisto ei tuonut lisähyötyä akuuttien välikorvatulehdusten ehkäisemisessä.

- Kitarisanpoistoja tehdään edelleen paljon, mutta onneksi viime vuosina on menty parempaan suuntaan, Hammarén-Malmi sanoo.

Hoitokäytännöt muuttuvat hitaasti. Vaikka kitarisojen poistoa ei julkisen terveydenhuollon puolella tehdä ensimmäiseksi, monet vanhemmat turvautuvat yksityissektoriin, jossa 'koko repertuaari' tehdään herkemmin.

- Vanhemmat voivat vaatia tai lääkäri voi suositella putkituksen yhteydessä myös kitarisan poistoa varmuuden vuoksi. Sen lisäksi, että toimenpide on turha, on sillä lukuisia haittoja. Leikkaus kestää kauemmin, se on selvästi kalliimpi ja lapsen toipuminen kestää pitempään. Pelkästä putkien laitosta korvatulehdusten vähentäjänä on selkeä näyttö. Lapsi pääsee päivähoitoon seuraavana päivänä, mutta kitarisaleikkauksen jälkeen pitää jäädä kotiin ainakin yhdeksi lisäpäiväksi.

Korvatulehduskierrettä on vaikea katkaista, kun päivähoitoryhmiin tuodaan flunssaisia lapsia. Ei riitä, että kuume on laskenut, vaan pitäisi malttaa odottaa että myös muut oireet paranevat.

- Lapsi voi olla kuumeeton, mutta jos nenästä valuu räkää, tauti voi vielä tarttua käsien tai lelujen välityksellä.

- Pienempi hoitoryhmä olisi parempi. Ihanne olisi noin viiden lapsen ryhmä, kuten perhepäivähoidossa. Tällöin infektioita voidaan paremmin välttää ja huolehtia riskitekijöiden minimoimisesta tehokkaammin, sanoo Sari Hammarén-Malmi.