Kirurgian suosio 
voi näkyä 
hoitolinjoissa

Kirurgien määrä kasvaa, fysiatrien vähenee. Vaikuttavatko erikoisalojen lääkärimäärät siihen, 
miten potilasta hoidetaan?

http://www.laakarilehti.fi/pics/ortopedikurssi6.jpg

Kirurgien määrä kasvaa, fysiatrien vähenee. Vaikuttavatko erikoisalojen lääkärimäärät siihen, 
miten potilasta hoidetaan?

Tuoreiden lukujen mukaan ­kirurgisille aloille on luvassa neljänneksen lisäys lääkärimääriin. Kuntoutukseen osallistuvien fysiatrien määrä sen sijaan vähenee.

Voiko kirurgien määrän kasvu aiheuttaa sen, että hoitolinjaksi valitaan ­useammin leikkaus, vaikka se ei olisi muuten ensisijainen vaihtoehto, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila?

– Kyllä se voi vaikuttaa.

Halilan mukaan tilanne herättää hiukan huolta ja vaatii seurantaa. ­Kovin suurena hän ei vaaraa kuitenkaan pidä.

– Hyvä kirurgi osaa myös olla leikkaamatta.

Halila huomauttaa myös, että kirur­gien tarvekin lisääntyy. Väestön vanhetessa esimerkiksi ortopedeille ja urologeille on luvassa paljon töitä joka ta­pauksessa.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Teppo Heikkilä arvioi, että lääkärimäärät voivat ohjata hoitokäytäntöjä. Se ei välttämättä tarkoita, ettei hoidettaisi parhaalla keinolla.

– Monissa tapauksissa samaa vaivaa voi hoitaa monella tavalla. Jos kirurgeja riittää, toki useammin saatetaan valita operatiivinen linja.

Kuntoutusta ei pidä laiminlyödä

Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen ei ole kovin huolissaan siitä, että kirurgien määrä vaikuttaisi hoitolinjoihin.

– Luulen, että ensisijaisesti kirurgien määrän kasvulla voi olla positiivisia seurauksia. Ihmiset pääsevät nopeammin tarvitsemiinsa leikkauksiin ja hoitojonot lyhenevät.

Fysiatrien väheneminen sen sijaan herättää huolta. Vohlonen muistuttaa, että hoitotakuulain tullessa voimaan leikkauksiin panostettiin, mutta kuntoutus jäi vähemmälle.

– Leikkausten hyöty voi mitätöityä, jos kuntoutuksesta ei pidetä huolta.

Hyvä esimerkki vaikuttaa

Nuoret lääkärit valitsevat erikoisalansa 
usein kollegojen esimerkin tai omien hyvien kokemusten perusteella. Jokainen lääkäri voi siis osaltaan vaikuttaa siihen, mitä pidetään houkuttelevana.

– Jos erikoistujista on pulaa, erikoisalalla pitäisi ehkä miettiä, miten alasta voisi antaa nykyistä paremman kuvan, Hannu Halila sanoo.

Hän huomauttaa, että kaikkien alojen erikoislääkäreitä on valmistunut varsin tasaisesti, vaikkei erikoisalan valintaan ole puututtu.

Tilanne on muuttumassa. Jatkossa erikoistujan pitää hakea erikoistumis­ohjelmaan.

Ohjausta pitää parantaa

STM on tekemässä omaa selvitystään siitä, minkä alojen erikoislääkäreitä tulevaisuu-dessa tarvitaan. Ministeriössä ajatellaan Teppo Heikkilän mukaan, että erikoisalan valinnan ohjausta pitää parantaa. Keinot ovat vielä auki. Koordinaatiojaosto, jonka tehtä-vänä on ohjata erikoislääkäri­koulutusta, pitää ensimmäisen kokouksensa kesäkuun alussa.

– Oman kiinnostuksen pitää jatkossakin 
olla ensisijainen syy valita erikoistumisala, Halila muistuttaa.

Hertta Vierula
Kuva: Laura Vesa. Ortopedikurssilaisia kirurgien koulutussalissa TAYS:ssa.

› Lue myös perjantaina 22.5. ilmestyvän Lääkärilehden juttu erikoisalojen työvoima
ennusteesta.