Kirsi Varhila: Laaja konsensuskokous priorisoinnista on paikallaan
Myös HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kannattaa kokouksen järjestämistä.
Arkkiatri Risto Pelkosen ehdotus terveydenhuollon priorisoinnin ottamisesta käsittelyyn konsensuskokouksen mallin tapaan saa kannatusta.
– Laaja konsensuskokous on paikallaan – oikea-aikaisena ja todella laajana, pelkkää lääkärikuntaa laajempana, monitieteisenä ja moniarvoisena, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Myös sosiaalipalvelut täytyy ottaa mukaan keskusteluun.
Varhila toivoo muutenkin laajaa yhteiskunnallista keskustelua priorisoinnista rakentavassa ilmapiirissä.
– Ilman turhia kärjistyksiä tai yksittäisten ryhmien edunvalvontaa tai huolen heräämistä.
Palveluvalikoimaneuvosto on Kirsi Varhilan mukaan käynyt aiheesta keskusteluja eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin kanssa.
Molemmissa keskusteluissa on todettu, että tarvitaan avoimet, yhteisön arvomaailman mukaiset yleiset priorisoinnin periaatteet, jopa laintasoisena.
– Toisaalta tarvitaan riittävää väljyyttä profession tulkinnoille ja ajassa elämään, hän sanoo.
Pitää myös pohtia toisaalta yksilön, toisaalta yhteisön oikeuksien toteutumista.
Sopiva ajankohta laajalle kokoukselle olisi Kirsi Varhilan mukaan vuonna 2023.
Hän perustelee ajankohtaa ylihallituskautisella näkökulmalla ja sillä, että siihen mennessä valmistuu Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke Terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja priorisointiin liittyvät lainsäädännön uudistamisen ja kehittämisen tarpeet.
Koronatilanne on tuolloin oletettavasti sellainen, että läsnätapaaminen on mahdollinen.
Varhila painottaa, että kokous tulisi valmistella hyvin, ettei se jäisi yksinomaan eettisfilosofiseksi keskusteluksi, vaan löydettäisiin myös askellusta eteenpäin.
Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysministeriö on valmis osaltaan olemaan mukana kokouksessa.
Koronahaasteet korostavat priorisoinnin tarvetta
Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kannattaa kokouksen järjestämistä.
Koronapandemia on huonontanut hoidon saatavuutta ja kasvattanut hoitovelkaa. Pula hoitohenkilöstöstä kasvaa vuosi vuodelta. Sote-uudistus on toteutuessaan iso ponnistus ydintoiminnan päälle. Yhdenvertaisuus hoidon saatavuudessa ei tule olemaan itsestäänselvyys.
– Pystyäksemme vastaamaan kaikkiin näihin haasteisiin parhaalla mahdollisella tavalla tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua ja konsensuksen siitä, millä periaatteilla priorisoimme aina rajalliset hoitoresurssimme, hän sanoo.
