Kirjoitustulkki muuttaa lääkärin puheen kirjoitetuksi viestiksi kuulovammaiselle henkilölle. Useimmiten potilas tilaa itse tulkin mukaansa vastaanotolle.

Kirjoitustulkki muuttaa lääkärin puheen kirjoitetuksi viestiksi kuulovammaiselle henkilölle. Tulkki kirjoittaa tietokoneen näytölle kaiken, mitä lääkäri kertoo tai kysyy. Jos potilas ei osaa viittoa tai lukea huulilta, kirjoitettu teksti auttaa häntä pysymään jyvällä lääkärin puheesta.

– Huulilta luku on muutenkin raskas tapa kommunikoida, saati sitten, jos sattuu olemaan kipeänä, Kuulo­liiton erityisasiantuntija Sirpa Laurén sanoo.

Lääkärin ei tarvitse sovittaa sanojaan kirjakielelle tai käyttää erilaista kieltä kuin tavallisesti. Tulkkausta ei tallenneta, eikä potilas ota sitä mukaansa vastaanotolta lähtiessään.

– Teksti toimii tilanteessa tukena vain sen hetken, mitä vastaanotto kestää. Kun tapaaminen on ohi, tulkki tyhjentää näyttöruudun. Tulkilla on myös vaitiolovelvollisuus. Hän ei kerro eteenpäin asioita, joista vastaanotolla on puhuttu.

Osoita sanat potilaalle

Laurén muistuttaa, että tulkki ei ole potilaan henkilökohtainen avustaja tai läheinen, joka kantaa vastuun potilaan asioista.

– Tulkille puhuminen lienee yksi tavanomaisimpia kömmähdyksiä, mitä lääkäreille sattuu. Suositeltavaa on, ­että lääkäri ottaa suoran katsekontaktin asiakkaaseen ja osoittaa sanansa suoraan hänelle.

Useimmiten potilas tilaa itse tulkin mukaansa Kelan tulkkivälityksen kautta. Myös lääkäri voi tilata potilaan tueksi kirjoitustulkin, jos potilastiedoista käy ilmi, että hänellä on kuulovamma.

Kela ei tilastoi tulkkaustapahtumien luonnetta, joten ei voida arvioida, kuinka monta kirjoitustulkattua lääkärikäyntiä vuosittain tehdään. Kela tarjoaa tulkkauspalveluita kuulovammaisille noin 650 tulkin voimin.

Mia Sivula
Kuva: Panthermedia