Kasviksista saadut ruokamyrkytykset lisääntyivät vuonna 1998
Ruokamyrkytysepidemioiden määrä kasvoi merkittävästi vuonna 1998, jolloin Elintarvikeviraston ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin 87 elintarvikkeista peräisin olevaa ja 8 talousvesien välityksellä tullutta epidemiaa. Vuonna 1997 epidemioita oli kaksinkertainen määrä ja vuonna 1998 kolminkertainen määrä 1990-luvun aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ruokamyrkytyksiin sairastuneita ilmoitettiin noin 10 000, joista noin kaksi kolmasosaa oli sairastunut talousveden välityksellä.
Huomattavimmat ruokamyrkytysten välittäjät olivat kasvikset sekä liha- ja kalavalmisteet. Neljäsosa kaikista elintarvikkeiden välityksellä syntyneistä epidemioista oli peräisin pavuista, salaatista ja ulkomaisista pakastemarjoista. Suurin osa epidemioista, 86 %, alkoi joukkoruokailun yhteydessä, kuten esimerkiksi ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa.
Viime vuonna todettiin paljon kalikiviruksen, papu- ja simpukkamyrkytysten aiheuttamia epidemioita, jotka muodostivat noin kolmasosan kaikista epidemioista. Myös salakuljetettuihin elintarvikkeisiin voi liittyä ruokamyrkytysten vaara, kuten esimerkiksi sydänsimpukoiden aiheuttama koleratapaus Suomessa. Kampylobakteeritartunnat lisääntyivät ihmisillä, kun taas ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin vain yksi salmonellaepidemia.
Elintarvikkeiden käsittelyssä oli virheitä: kuumennus ja jäähdytys olivat riittämättömiä ja kuljetus- ja säilytyslämpötilat olivat virheellisiä. Saastunutta raaka-ainetta epäiltiin tartuntojen lähteeksi useissa epidemioissa. Vuonna 1998 viranomaisten tietoon tuli poikkeuksellisen paljon vesiepidemioita: esimerkiksi kolmen suuren epidemian yhteydessä sairastui lähes 7 000 ihmistä vesilaitosten tuottaman veden välityksellä. Tärkeimmät epidemioiden aiheuttajat olivat kalikivirus ja kampylobakteeri.
