Kantasoluhoidot tulevat - lainsäädäntö ei ole valmis
Kantasolu- ja solukorvaushoidot ovat tulevaisuuden lääketieteen arkea.
- Kantasoluhoito tulee tosin erittäin kauan pysymään erittäin kalliina hoitona, joten se tuskin koskaan on kaikkien ulottuvilla, korostaa kehitysbiologian professori Hannu Sariola Helsingin yliopiston Biomedicumista.
- Toivoa kuitenkin sopii, että lainsäädäntö saataisiin ajantasalle, ennen kuin hoitoja otetaan laajamittaisemmin käyttöön! huomauttaa puolestaan Biotekniikan neuvottelukunnan sihteeri Helena von Troil.
Suomi ei ole vieläkään esimerkiksi ratifioinut Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja biolääketieteen sopimusta, joka astui voimaan 1999. Sopimus kieltää alkioiden luomisen tutkimustarkoituksiin.
- Suomalainen laki lääketieteellisestä tutkimuksesta toki kieltää ihmisalkioiden tuottamisen vain tutkimuskäyttöön. Laissa ei kuitenkaan määritellä mielestäni riittävän tarkasti alkiota. Laissa määritellään alkioksi hedelmöityksen tuloksena syntynyt elävä solujoukko, joka ei ole kiinnittynyt naisen elimistöön. Tumansiirrolla aikaansaatua alkiotahan tämä luonnehdinta ei siis määrittele alkioksi, jota laki käsittelee, Helena von Troil kritisoi.
Euroopassa ei ole yhtenäistä linjaa
Keskustelu kantasolututkimuksen, ihmisalkioiden käytön ja ihmiskloonauksen oikeutuksesta, rahoituksesta, sääntelystä ja etiikasta käy tällä hetkellä kiivaana asiantuntijoiden keskuudessa. Kansalaispiireihin se ei ole laajasti vielä ulottunut.
- Britanniassa tosin tällä hetkellä ilmeisesti käydään kauppaa viranomaisten ja pro life -aktivistien välillä. Viime talvenahan siellä sallittiin ihmisalkioiden tuottaminen myös tumansiirtomenetelmällä, ja alkioiden käyttö kantasolututkimukseen sallittiin. Nyt Britannia aikoo ensimmäisenä maana virallisesti kieltää ihmisen kloonaamisen, minkä tarkoituksena voi olla kansalaisaktivistien rauhoittaminen, uskoo Helena von Troil.
- Ihmisen kloonaamisen riskeistä tutkijayhteisöt eri puolilla maailmaa ovat lähes yksimielisiä. Myös Dolly-lampaan kloonaajat varoittavat vakavista riskeistä.
- Varmasti eri puolilla maailmaa laboratorioissa on kloonattu useita eri lajeja tutkimusmielessä. Epäonnistuneita tutkimuksia ei kuitenkaan päästetä koskaan julkisuuteen, huomauttaa Hannu Sariola.
Tutkijana hän pelkääkin, että ihmisen kloonaamista jossakin vielä kokeillaan. Se tuskin onnistuisi, ja seurauksena olisi vain ihmisten raju suuttumus ja tuomio. Pahimmillaan kohu lopettaisi esimerkiksi nyt lupaavan kantasolututkimuksenkin.
Miten hallita kantasoluja?
- Kantasolujen biologiassa keskeinen ongelma on ensinnäkin tunnistaa ne, ja hallita niiden erilaistumista sekä uusiutumista, sanoo Hannu Sariola.
- Kantasolu tarvitsee erilaistuakseen kasvutekijän. Kun opitaan valmistamaan oikeanlainen kasvutekijäcocktail, merkitsee se ratkaisevaa askelta kantasolujen hoidollisessa käytössä, Sariola sanoo.
Solukorvaushoitojen tutkimuksessahan on jo edistytty melko pitkälle. Luuydinsiirtoja on tehty jo useita vuosia, ja luuytimen kantasoluhoitokin kehittyy koko ajan.
Hermosolusiirteiden käyttö neurologisten tautien hoitoon on vielä kokeellista, mutta lupaavia tuloksia on jo saatu.
Parkinsonin taudin hoitoa ihmissikiön aivokudoksella joko sellaisenaan tai kasvutekijöihin tai antioksidantteihin liitettynä on tutkittu niin Euroopassa kuin USA:ssakin. Kokeita on tehty jo toistakymmentä. Japanissa on tehty yksi koe myös ihmisen servikaaliganglioilla, ja USA:ssa yksi koe ihmisen retinan pigmenttiepiteelin soluilla.
Puolenkymmentä solusiirre-tutkimusta on tehty myös Huntingtonin taudin hoidossa. Muutamassa tutkimuksessa on käytetty muuntelemattomia ihmissikiön striatumin soluja, ja yhdessä hamsterin munuaissoluja sekä yhdessä sian sikiön hermosoluja.
Haiman saarrekesolujen siirrot ovat onnistuneet kohtuullisesti hyljintäongelmista huolimatta.
Vastasyntyneiden lasten esinahasta eristettyjä ihosoluja on käytetty menestyksellisesti palovammojen hoitoon.
- Ihosiirrännäisten käyttö on erittäin kallista hoitoa, mutta tulevaisuudennäkymät ovat lupaavat, sillä esinahan ihosolut ovat lisääntymiskyvyltään huipputehokkaita.
- Sen sijaan Parkinsonin taudissa yhteen hoitokertaan vaaditaan 4-5 sikiön tuoreet aivosolut, huomauttaa Hannu Sariola.
Solukorvaushoitojen keskeisin ongelma eettisten kysymysten lisäksi onkin juuri siirrettävien solujen saatavuus. Kantasoluista sen sijaan saataisiin riittävä määrä siirrettäviä soluja hyvin pienestä lähtömäärästä.
