Kädensiirrossa toimivia tuloksia, mutta eettiset ongelmat arveluttavat
Onnettomuudessa irronneen käden istuttaminen takaisin on ollut mikrokirurgeille mahdollista jo pitkään. Sen sijaan kuolleelta luovuttajalta saadun käden siirtämisessä kätensä menettäneelle on monimutkaisia ongelmia, vaikka tekninen suoritus on sama.
Vuonna 1998 raportoitiin Lyonista Ranskasta uutinen ensimmäisestä kädensiirrosta, ja seuraavana vuonna toimenpide onnistui Yhdysvalloissa. Uutta näissä oli immunologinen läpimurto, luonnehtii tri Warren C. Breidenbach, joka vieraili Euroopan plastiikkakirurgiyhdistyksen kongressissa Helsingissä kesäkuun alussa.
Tri Breidenbachin ryhmä Louisvillessa Kentuckyssa on tehnyt kaksi kädensiirtoa. Ensimmäisellä potilaalla siirrännäinen on toiminut jo 2,5 vuotta. Tämä palomiehenä toiminut mies oli menettänyt dominoivan kätensä räjähdyksessä 13 vuotta ennen siirtoleikkausta. Istutettuun käteen on kehittynyt tunto ja potilas pystyy nykyisin mm. sitomaan kengännauhansa, kääntämään lehteä ja kirjoittamaan uudella kädellään. Breidenbachin mukaan käden toimintakykyasteikolla 0-100 potilaan siirrännäisen tulos on 52, kun proteesilla hän pääsi 25:een. Hyljintäreaktiot on saatu pidettyä kurissa.
Potilas joutuu kuitenkin hyljinnän ehkäisemiseksi käyttämään lopun elämäänsä mahdollisesti hengenvaarallisiakin haittoja aiheuttavaa immunosuppressiolääkitystä. Lisäksi on selvää, että jossain vaiheessa siirre joka tapauksessa menetetään. Kun toimenpide ei ole potilaan hengen säilymisen kannalta välttämätön, onko oikein altistaa hänet lääkityksen haitoille?
- Suomessa tuskin ryhdytään tällaisiin leikkauksiin, sillä ne ovat riskaabeleita, eettisesti hankalia ja kalliita, arvioi professori Sirpa Asko-Seljavaara HYKS:n plastiikkakirurgian klinikasta.
Myös tri Breidenbach sanoo, että halvemmaksi tulisi palkata kädettömälle potilaalle avustaja. Hän korostaa potilaiden tarkkaa valikointia: potilaan tulee olla tasapainoinen, hänellä on oltava taloudelliset edellytykset elinikäiseen hoitoon, hänen pitää olla valmis ottamaan riski ja vaihtamaan mahdollisesti elinvuosiaan uuteen käteen. Olennaista on, että potilas pitää käden puuttumisesta johtuvaa haittaa erittäin vakavana.
- Suurin osa potilaista ei edes halua uutta kättä. He ovat tottuneet tilanteeseen eivätkä halua jatkuvaa lääkitystä, toteaa tri Breidenbach.
Tähän mennessä luovuttajalta saadun käden istutuksia on tehty Ranskassa, Yhdysvalloissa, Itävallassa, Italiassa ja Kiinassa yhteensä ainakin 10 ihmiselle, kahdelle heistä molempiin käsivarsiin. Tri Breidenbach kertoi, että ensimmäisen ranskalaispotilaan siirrännäinen on sittemmin jouduttu amputoimaan, koska siitä ei tullut toimivaa.
