Ilmastohuoli tulee neuvolaankin

Asiakkaat ovat ­ilmasto-ongelmista tietoisempia kuin terveydenhuolto, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.

– Olisi tärkeää, että lääkärit nostaisivat esiin ympäristönmuutoksen terveysvaikutuksia. Lääkäreitä kuunnellaan, sanoo Mikaela Grotenfelt-Enegren.

Näen työssäni konkreettisesti, miten perheet valitsevat ilmastoystävällisempiä elämäntapoja ja kasvispitoisempaa ravintoa, ja miten perheiden ympäristötietoisuus lisääntyy, kertoo neuvolalääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.

Hän toimii aktiivisesti Facebookin Ilmastolääkärit-ryhmässä, jossa on lähes 300 jäsentä. Ryhmä on perustettu kanavaksi keskustella ja jakaa tietoa ilmastoasioista.

Kun asiakkaat alkavat olla yhä valveutuneempia, terveydenhuollon olisi hyvä reagoida asiakkaitaan askarruttaviin kysymyksiin, hän sanoo.

Lancet-komissio loi ruokavalion

– Esimerkiksi ravitsemussuositukset eivät ole ajan tasalla. Ne pitäisi uudistaa planetaarisen ruokavalion mukaisesti, eli tärkeintä on vähentää varsinkin punaisen lihan ja maitotuotteiden käyttöä.

Planetaarisen ruokavalion on kehittänyt the EAT-Lancet-komissio.

Punaisen lihan haittavaikutuksista on paljon tietoa. Terveydenhuollossa näistä haitoista kuitenkin puhutaan aivan liian vähän, Grotenfelt-Enegren sanoo.

– Monet odottavat, että terveydenhuolto reagoisi keskusteluun. Olisi tärkeää, että lääkärit myös nostaisivat esiin ympäristönmuutoksen terveysvaikutuksia. Lääkäreitä kuunnellaan.

Ylipaino linkittyy autonkäyttöön

Potilaan terveyden ja ilmaston edut kohtaavat monessa muussakin asiassa, Grotenfelt-Enegren muistuttaa. Esimerkiksi lihavuusepidemia linkittyy liialliseen autonkäyttöön.

– On hyvä mieltää, että vaikuttaessaan potilaiden ylipainoon tai arkiliikuntaan lääkärit saavat samalla aikaan ympäristövaikutuksia. Arkiliikuntaa pitäisi kaikin keinoin lisätä ja tehdä se mahdollisimman helpoksi.

Lääkemääräyskäytännöillään lääkäri voi vaikuttaa myös lääkkeiden ylikulutukseen, joka on haitaksi sekä terveydelle että ympäristölle. Lääkkeiden haitallisista ympäristövaikutuksista tiedetään koko ajan enemmän.

– Neuvolassa asiakkaiden kanssa puhutaan myös paljon priorisoinnista ja elämänlaadusta. Mistä elämän laatu koostuu – tavaroiden ostamisestako? Yhä tärkeämpänä teemana ennaltaehkäisevässä työssä nousee luontokosketuksen vahvistaminen. Ja uutena asiana näkyy myös ilmastoahdistus.

Etävastaanotto vähentää päästöjä

Grotenfelt-Enegren muistuttaa, että terveydenhuollolla on iso hiilijalanjälki: Pohjoismaissa terveydenhuollon osuus on 5–7 prosenttia kansallisesta hiilijalanjäljestä. Globaalisti terveydenhuollon osuus hiilijalanjäljestä on 4,6 prosenttia.

Terveydenhuollon uudisrakentamisessa ja palveluiden keskittämisessä ei hänen mielestään olekaan otettu tarpeeksi huomioon logistiikan ympäristövaikutuksia.

– Toivottavasti terveydenhuolto seuraa muutosta, jossa palveluja yritetään viedä lähemmäksi ihmisiä.

Etävastaanotto puolestaan vähentää päästöjä vähentäessään liikennettä.

Lahdessa neuvolakokeilu

Lahdessa on meneillään neuvolakokeilu, jossa ympäristötietoisuutta tuodaan neuvolan tavalliseen toimintaan ja etsitään asiakastyöhön kestävän kehityksen mukaisia malleja. Yhtenä tavoitteena on esimerkiksi ilmastoaktiivisella toiminnalla lieventää vanhempien huolta.

Kokeilussa koulutetaan terveydenhoitajia, ja asiakkaista kootaan vapaaehtoinen ryhmä mukaan kehittämään toimintamalleja. Kokeilua koordinoi Lääkärin sosiaalisen vastuun ympäristö ja ilmasto -toimikunta. Koulutuksesta on vastaamassa kestävyysasiantuntijoita Helsingin yliopiston Kudelma-verkostosta (kokonaisvaltaisen ja kestävän systeemisen muutoksen verkosto).