Lehti 36: Ajankohtaista 10.9.2021 36/2021 vsk 76 s. 1861 - 1863

Hyvinvointialue myllää työehdot

Kokonaispalkka ei saa pudota, vaikka sen rakenne muuttuisi.

Pekka Nykänen

Lähes jokaisen julkisen sektorin lääkärin työnantaja vaihtuu vuoden 2023 alussa, kun sote-uudistuksen 21 hyvinvointialuetta aloittavat toimintansa. Niihin kootaan alueen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi.

Helsingissä palvelut tuottaa edelleen kaupunki, Ahvenanmaalla maakunta. Uudenmaan erikoissairaanhoito jää Husille.

Työnantajan vaihtuminen näkyy lääkärin työssä ja varsinkin työehdoissa. Muutoksiin on syytä varautua ajoissa.

Suuri osa muutoksista johtuu nykyisten työnantajien liittymisestä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Jokaisella työnantajalla on ollut omia ehtojaan. Ne lyödään nyt yhteen ja tehdään uudet yhteiset.

Mitä suurempi työnantaja, sitä hankalampaa on saada yhtä lääkäriä tai pientä ryhmää koskevia paikallisia sopimuksia.

Lääkärilehti listasi 5 merkittävintä lääkärin työhön ja sen ehtoihin odotettavaa muutosta.

1. Palkat

Hyvinvointialueet syntyvät sairaanhoitopiireistä ja kunnista. Niissä on maksettu työnantajakohtaisesti hyvinkin erisuuruisia tehtäväkohtaisia palkkoja.

Monin paikoin palkan elementit, muun muassa lisät, on sovittu paikallisesti Lääkärisopimusta korkeammiksi. Sopimukset irtisanotaan, ja edessä on uusien käytäntöjen haku.

Myös perusteet, joilla palkka määräytyy – palkkausjärjestelmät – ovat poikenneet kunnissa. Konkreettisimmin tämä on näkynyt henkilökohtaisissa lisissä ja niiden perusteissa, esimerkiksi erityispätevyyksissä ja rekrytointilisissä.

Hyvä uutinen on se, että oikeuskäytännössä tehtäväkohtaiset palkat harmonisoidaan aina korkeimpaan.

Vaikka varsinainen harmonisointi koskee vain tehtäväkohtaisia palkkoja, työnantajan tulee kohdella työntekijöitään samoin perustein. Lisätkin tulee siis toteuttaa yhdenmukaisesti.

Paras uutinen lienee se, että kenenkään palkan ei pitäisi nykykäytäntöjen perusteella laskea. Palkan osien suhteet voivat siis muuttua, mutta rahaa tulee yhtä paljon kuin ennen.

Miten varmistat tämän?

Pääluottamusmiehet ovat työssä mukana. Tavoite on löytää yhteisymmärrys uudesta palkkausrakenteesta.

2. Työajat

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistyvät hyvinvointialueilla saman katon alle. Syntyy tarpeita järjestellä työaikoja, päivystyksiä ja kiireaikoja uudelleen, sillä kohtelun tulee olla yhdenvertaista yksin työsuojelusyistä.

Perusterveydenhuollon lääkärille tämä voi merkitä paluuta päivystämään. Yhteispäivystyksiä syntyy lisää, ja päivystäjien joukko laajenee.

Uusi työnantaja on todennäköisesti myös aiempaa haluttomampi osa-aikaisuuksiin. Työajan joustotkin vaikeutuvat.

Toisaalta on mahdollista, että joillakin alueilla tilanne paranee, kun tekijäjoukko kasvaa.

Liitto kouluttaa luottamusmiehiä ja ohjeistaa jäsenistöä, ennen kuin työnantajavaihdoksia tulee.

3. Työn sijainti

Erikoissairaanhoidossa lääkärillä on keskittämisasetuksen myötä voinut olla useita työpisteitä. Esimerkiksi Hyks ervan alueella Helsingin Meilahdessa työskentelevä lääkäri on voitu määrätä päivystämään Husin muissa sairaaloissa.

Samaa on nyt edessä perusterveydenhuollossa. Kunnan terveysaseman yleislääkäri voi joutua liikkumaan usean kunnan alueella. Tähän on tärkeä sopia luottamusmiesten välityksellä yhteiset käytänteet. Työaikalaki velvoittaa työnantajaa ehkäisemään työajan ulkopuolisen matkustamisen rasitusta.

Yksityisellä puolella ratkaisee työsopimuksen teksti.

Entä missä menee raja? Kuinka kauas lääkärin voi heittää?

Määräyksiä ei ole. Asia nousee esiin tulevalla neuvottelukierroksella liiton ja KT:n välillä. Suuntaa voi hakea työttömyysturvaan liittyvästä työssäkäyntialueen käsitteestä. Sen raja on 80 kilometriä.

Yksittäisen lääkärin ja potilaan näkökulmasta työpisteen liikkuvuus vaikuttaa myös hoitoon. Jatkuvuus vaarantuu.

Plus-puolelle voi listata sen, että esimerkiksi diabeteslääkäri voi saada mahdollisuuden harjoittaa aiempaa suuremman osan työajastaan ydinosaamistaan, koska maantieteellinen alue laajenee.

4. Ammatinharjoittaminen

Lakiehdotus rajoittaa yksityisen terveysyrityksen mahdollisuutta käyttää ammatinharjoittajia – vieläpä rankalla kädellä.

Yksinkertaistettuna esitys menee näin: Järjestäjä eli hyvinvointialue saa ostaa palveluita yksityisiltä tuottajilta, mutta tuottajan käyttämälle työvoimalle tulee uusi rajoite. Korkeintaan puolet siitä saa olla alihankkijoita – joihin ammatinharjoittajat ja vuokralääkärit luetaan.

Samalla katkaistaan alihankintaketjut. Jos hyvinvointialue ostaa esimerkiksi Terveystalolta, Terveystalon alihankkijan täytyy tehdä työ itse ilman alihankkijoita.

Lue myös

Miten lasketaan, milloin työvoimasta yli puolet on alihankkijoita? Pääluvun mukaan? Tuntien? Kustannusten? Ei vielä tietoa.

Entä lasketaanko luku yrityksen vai ostetun palvelun työntekijöistä? Kuka valvoo? Nämäkin ovat auki.

Mahdollista on, että terveysyritykset palkkaavat lääkäreitä jatkossa aiempaa enemmän työsuhteisina.

5. Resurssit

Soten tavoite on tehostaa resurssien käyttöä.

Kuntia suuremmat hyvinvointialueet voivat ainakin paperilla järkeistää työvoiman käyttöä ja potilaiden juoksutusta hoitoketjuissa. Työn sisältö voi muuttua mielekkäämmäksi ja johtaminen parantua.

Tämä helpottaisi lääkäreiden työpainetta ja resurssipulaa. Jos paikassa X on kova kiire ja paikassa Y väliaikaisesti löysempää, suuremman poolin sisällä työvoimaa liikkuu joustavammin.

Ja jos potilaat pääsevät aiempaa helpommin sekä nopeammin ensi kontaktiin terveydenhuollon kanssa, sitä helppohoitoisempia he ovat.