Huumepotilaan riehuntaan liittyy äkkikuoleman riski, minkä vuoksi tällaiset potilaat ovat ensisijaisesti terveydenhuollon asiakkaita. Mikäli asianmukainen ensihoito viivästyy, voi potilas jatkossa menehtyä tehohoidosta huolimatta.

Huumepotilaan riehuntaan liittyy äkkikuoleman riski, minkä vuoksi tällaiset potilaat ovat ensisijaisesti terveydenhuollon asiakkaita, osastonlääkäri James Boyd HYKS ensihoidosta totesi tänään Lääkäripäivillä.

Vuonna 2007 huumemyrkytyksiin kuoli Suomessa 129 ihmistä. ”Läheltä piti” -tilanteita eli vakavia huumemyrkytyksiä saattoi olla jopa 20–25-kertainen määrä.

Keskushermostoa lamaavat huumeet aiheuttavat lähes kaikki vakavat myrkytykset ja myrkytyskuolemat. Toisaalta nämä kuolemat voitaisiin estää hyvin yksinkertaisilla ensiaputoimilla. Keskushermostoa kiihottavat huumeet aiheuttavat harvoin myrkytyksiä, mutta ne voivat olla hyvin hankalahoitoisia.

Lamaavat ja kiihottavat huumeet

Ensiavun ja -hoidon kannalta huumeet voidaan jakaa kahteen ryhmään; keskushermostoa lamaaviin ja kiihottaviin. Keskushermostoa lamaaviin huumeisiin kuuluvat gammahydroksibutyraatti (”gamma”), gammabutyrolaktoni (”lakka”) ja opiaatit kuten buprenorfiini, heroiini, metadoni ja kodeiini.

Niiden lisäksi käytetään monasti myös muita keskushermostoa lamaavia päihteitä kuten alkoholia, uni-, rauhoittavia- ja vahvoja kipulääkkeitä. Yleensä vakavat myrkytykset tai kuolemantapaukset ovatkin sekamyrkytyksiä.

Keskus- ja tahdosta riippumatonta hermostoa kiihottavia huumeita ovat mm. amfetamiini, ekstaasi, kokaiini sekä uudet designer-huumeet kuten MDPV ja BZP.

Lamaavat huumeet vaikuttavat hengitykseen

Suurimmat ongelmat lamaavien aineiden aiheuttamissa myrkytyksissä liittyvät potilaan hengitykseen. Tavallisin kuolinmekanismi on tajunnan tason laskun seurauksena kielen painuminen takanieluun ja potilaan tukehtuminen.

Erityisesti opiaatit saattavat lamaannuttaa hengityskeskusta siinä määrin, että hengitys on riittämätöntä tai lakkaa kokonaan. Jos päihteitä käyttänyttä potilasta ei saada hereille, hänet tulee kääntää vasemmalle kyljelleen ja nostaa leukaa/kääntää päätä taaksepäin.

Mikäli potilas ei tästä huolimatta hengitä normaalisti, tulisi hänen hengitystään avustaa hengityspalkeilla. Valikoiduissa tapauksissa saattaa vasta-aineista olla hyötyä. Muutoin joudutaan turvautumaan hengityskonehoitoon.

Kiihottavat huumeet voivat nostaa ruumiinlämpöä

Keskushermostoa kiihottavien huumausaineiden aiheuttamista äkillisistä ongelmista tärkeimpiä ovat voimakas kiihtymystila, ruumiinlämmön äkillinen nousu ja sydämen rytmihäiriöt. Voimakkaasti kiihtynyt potilas riehuu hallitsemattomasti.

Erityisesti ensihoito- ja pidätystilanteissa, mutta myös myöhemmin putkassa, näihin tiloihin liittyy äkkikuoleman riski. Tämän takia kyseiset potilaat ovat ensisijaisesti terveydenhuollon asiakkaita.

Huumemyrkytyspotilaan ruumiinlämpö voi myös nousta nopeasti korkealle (> 40 °C) huumeiden ja lääkeaineiden aiheuttaman reaktion tai/ja fyysiseen rasitukseen liittyvän lämpöhalvauksen seurauksena. Kuolema voi seurata tunneissa rytmihäiriön seurauksena. Alkuvaiheesta selvittyään potilas voi menehtyä monielinvaurioon muutaman päivän sisällä.

Vaikka edellä mainitut tilanteet ovat harvinaisia, ne ovat vaikeahoitoisia ja niihin liittyy korkea kuolleisuus. Ajoissa aloitettu ja riittävä rauhoittava lääkitys, tarvittaessa jopa potilaan nukuttaminen ja lihasten lamaannuttaminen, ovat olennaisin osa hänen ensihoitoaan. Mikäli asianmukainen ensihoito viivästyy, voi potilas jatkossa menehtyä tehohoidosta huolimatta.

Kuva: Pixmac