Husissa on aloitettu elinluovutukset verenkierron pysähtymisen jälkeen
Pilottivaiheessa tehdään vain munuaisensiirtoja.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on aloitettu elinluovutukset verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen.
Aivokuolleiden elinluovuttajien määrä ei riitä kattamaan tarvittavien elinsiirteiden määrää. Donation After Circulatory Determination of Death (DCDD) -toiminta on käytössä jo useissa muissa maissa.
– Elinluovutus verenkierron pysähtymisen jälkeen voi tulla kyseeseen, jos vaikeasta aivovauriosta kärsivällä potilaalla ei ole paranemisedellytyksiä, mutta tila ei etene aivokuolemaan. Tällöin luovutaan tehohoidosta, jossa ei ole toivoa paranemisesta ja siirrytään hyvään loppuvaiheen saattohoitoon ja taataan potilaalle arvokas kuolema. Tällainen potilas voi olla elinluovuttaja verenkierron pysähtymisen jälkeen, mikäli hän ei ole elinaikanaan vastustanut elinluovutusta, valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo kertoo tiedotteessa.
Enemmän mahdollisia luovuttajia
Toiminta on aloitettu Suomessa kymmenen elinluovuttajan pilotoinnilla. Pilottivaiheessa tehdään vain munuaisensiirtoja.
DCDD-toimintaa tukemaan on perustettu kansallinen työryhmä, jonka selvitysten mukaan tämä on eettisesti perusteltua eikä lainsäädännöllisiä esteitä ole.
– Jatkossa kun toiminta vakiintuu, voimme mahdollisesti siirtää munuaisten lisäksi myös muita elimiä, osastonylilääkäri Marko Lempinen sanoo tiedotteessa.
Munuaissiirtoa odottaa tällä hetkellä yli 450 henkilöä.
– Elinluovutus aivokuoleman jälkeen on ensisijainen vaihtoehto siirrettävien elinten saamiseksi. DCDD-toiminnalla voidaan kuitenkin lisätä kuolleiden luovuttajien määrää, Lempinen toteaa.
Muissa maissa vuosittainen DCDD-luovuttajien osuus on noin 20–55 prosenttia kaikista kuolleista elinluovuttajista.
Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty Husiin.