HUS:ia uhkaa 900 000 euron sakko sairaaloihin tulleiden lähetteiden viivästyneestä käsittelystä. Toimitusjohtaja Aki Lindén ihmettelee, miksei monien muiden sairaanhoitopiirien yllä leiju sakon uhkaa samasta syystä.

HUS:ia uhkaa 900 000 euron suuruinen sakko sairaaloihin tulleiden lähetteiden viivästyneestä käsittelystä. Vuodenvaihteen tilanteeseen perustuvassa sakonuhassa 3,4 prosenttia lähetteistä ei oltu käsitelty kolmen viikon lakisääteisessä määräajassa.

Uhkasakko ei ole varsinaisesti uusi, vaan se on osa toukokuussa 2010 määrättyä kahden miljoonan euron uhkasakkoa. Tuon jälkeen HUS sai lyhennettyä hoitojonot määrätyssä ajassa, mutta läheteongelma ei ratkennut.

Valviran selvityksessä todetaan, että HUS:n puolet yli 21 vuorokautta odottaneista lähetteistä oli ollut puutteellisia tai virheellisiä, eikä niiden perusteella voitu ryhtyä hoidon suunnitteluun.

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan näissä tilanteissa sairaaloissa on toimittu potilaan kannalta joustavasti.

- Kun lisäselvityksiä tai täydennyksiä vaativa lähete on tullut, niitä on pyydetty. Lähetettä ei ole kuitenkaan kirjattu sillä kertaa käsitellyksi, vaan se on jäänyt ”roikkumaan” ja odottamaan lähettävän tahon täydennyksiä. Tämä on ollut ilmeisesti tilastobyrokratian kannalta huonoa toimintaa.

Esimerkkinä Lindén mainitsee kuulohäiriön, jonka tutkimuksiin poliklinikalla tarvitaan perusterveydenhuollossa tehtävä kuulokäyrä. Jos käyrä on puuttunut, se on pyydetty tehtäväksi ja lähete ”jätetty auki”.

Toinen puoli liian pitkään odottaneista lähetteistä menee Lindénin mukaan HUS:n ”omaan piikkiin”.

- On erikoisaloja, joissa on resurssivajetta ja hoitoonpääsyajat ovat pitkät. Ei ole kiire käsitellä lähetettä vain laittaakseen potilaan moneksi kuukaudeksi jonoon.

Lindénin mukaan HUS:n tilanne lähetteiden käsittelyssä ei ole huonompi kuin muiden sairaanhoitopiirien.

- HUS on maan keskitasoa. Liian pitkiä käsittelyaikoja on myös muun muassa Pirkanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä, mutta niille ei ole asetettu uhkasakkoa. Tässä tulee hiukan koulukiusattu olo, Lindén kuvailee.

Hän kertoo, että HUS korjaa akuutit ongelmat ennen pääsiäistä. Isompien prosessivirheiden eliminoiminen vie aikansa.

- Tavoitetta rettelöintiin viranomaisten kanssa ei ole, Lindén summaa.

Miksei Pirkanmaa ja Pohjois-Savo?

Syy, miksi HUS:n yllä leijuu uhkasakko ja esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yllä ei, on monen asian summa, kertoo Valvira.

Uhkasakon asettamiseen vaikuttaa valvontaviranomaisen mukaan esimerkiksi se, kuinka suuresta laiminlyönnistä on kyse ja kuinka isoja potilasmääriä se koskettaa.

Uhkasakkoa ei tarvitse myöskään puntaroida, jos viranomaisella on lähtötietojen perusteella käsitys, että asiat on mahdollista saada kuntoon ilman sitä.

HUS:n kohdalla määräystä toiminnan saattamisesta lakisääteiselle tasolle on tehostettu uhkasakolla muun muassa valvontahistorian takia.

- Sairaanhoitopiiri on urakoinut hoitojonot hyvin, se otettiin huomioon uhkasakkosumman määrittelyssä. Läheteongelmat eivät kuitenkaan ole selvinneet ja määräyksen tehostamiseksi asetettu uhkasakko saattaa nyt langeta maksuun, Valviran lakimies Kirsi Liukkonen sanoo.

Liukkonen painottaa, että kyseessä on vielä kuulemisvaihe, jossa HUS:lta on pyydetty vastine 21. huhtikuuta mennessä.

Valviran mukaan sairaanhoitopiirejä ei voi läheteasiassa suoraan vertailla keskenään, sillä prosenttilukujen taustalla saattaa olla muun muassa kirjausvirheitä ja epäyhtenäisiä kirjaamiskäytäntöjä.

Esimerkiksi Pirkanmaalla yliaikaisia lähetteitä oli 4,3 prosenttia, mutta uhkasakkoa sairaanhoitopiirille ei ole määrätty. Valviran pyytämässä selvityksessä sairaanhoitopiiri ei kommentoinut läheteasiaa, joten sille on lähetetty lisäselvityspyyntö. Pirkanmaalle ei kuitenkaan oltu alun perin asetettu uhkasakkoa, koska Valviran mukaan laiminlyönnit eivät olleet niin suuret.

HUS:n toimitusjohtaja Lindénin tuntemusta "koulukiusaamisesta" lakimies Liukkonen pahoittelee.

- Henkilökohtaisesti tuntuu pahalta, että viranomaisen objektiivisuus asetetaan kyseenalaiseksi. Viranomaisella ei ole intressejä. Haluamme vain varmistaa, että kaikki ihmiset pääsevät lakisääteisesti asianmukaiseen hoitoon.

Jaana Ahlblad
Kuva: Pixmac