Osa lääkäreistä ihmettelee, onko viitehintajärjestelmä saanut apteekit tekemään aivan uudenlaisia sopimuksia lääketukkureiden kanssa. Apteekkarit uskovat väitteen kumpuavan lääkevalmistajien tarjouskilpailua seuraavasta kahden viikon kaaoksesta.

Ravintolat ja panimot tekevät sitä. Ne sopivat keskenään, että ravintola ottaa hanamyyntiin olutta X ja saa saman panimon vissyt ja virvoitusjuomat alennettuun hintaan. Ilmassa on roikkunut sitkeä epäilys siitä, että myös apteekit ja lääketukkurit tekisivät sitä. Että apteekki ottaisi varastoonsa reseptilääkkeitä valmistajalta X ja saisi yhtiön muita tuotteita alennettuun hintaan. Kaljasta tai reseptilääkkeistä kun rabattia ei saa myöntää.

Lisää spekulaatiota. Pieni apteekki ei voi pitää massiivista varastoa, niinpä sen arvellaan ottavan myyntiin valmisteita, joiden sisäänostohinta on edullisin ja joista jäisi apteekkarille suurin kate. Tällöin apteekilla on myynnissä ehkä vain yhtä hintaputkessa olevaa valmistetta, johon se lääkärin määräämän valmisteen vaihtaa - potilaalta kysyen tai häneltä kysymättä.

Hyvää hoitotulosta ja potilas-lääkärisuhdetta koeteltaisiin siis apteekin voittomarginaalien tähden? Potilaat joutuvat pian valitsemaan apteekkinsa sen mukaan, minkä lääkeyhtiön värejä ne tunnustavat?

"Ei, ei, ei." Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja

Sirpa Peura

torppaa väitteet.

- Tällaiset sopimukset ovat laissa kiellettyjä, ja apteekit noudattavat lakia, hän huokaa ja kertoo kuulleensa väitteitä lääkevaihdon alusta eli vuodesta 2003 lähtien.

Peura myöntää, että tuolloin apteekeissa alkoi esiintyä alennusmenettelyitä, jotka johtivat lainsäädännön tiukkenemiseen.

- Tosin Yliopiston Apteekissa ne ovat aina olleet arkipäivää. Haloo nousi vasta, kun myös yksityiset apteekit saivat tällaisia tarjouksia tukkureilta. Nyt alennukset ja kytkykaupat on lailla kielletty. Kilpailuvirasto ja Lääkelaitos selvittivät tilannetta hiljattain, eikä huomauttamista löytynyt, Peura sanoo.

Kaksi viikkoa hintarumbaa

Hintaputki hämmentää kaikkia lääkemääräyksen osapuolia. Peura selventää putken vaikutusta apteekkeihin.

- Apteekin varasto myllätään kolmen kuukauden välein. Noin viikoa ennen viitehintajakson alkua apteekki saa tietää valmisteet, jotka ovat päässeet viitehintaputkeen. Jakson alettua kaikilla lääkeyhtiöillä on kaksi viikkoa aikaa ilmoittaa lääkkeidensä hinnat. On tavallista, että monet laajasti käytössä olevat valmisteet putoavat pois, ja ne pääsevät takaisin järjestelmään kahden viikon kuluttua, jos yritykset laskevat hinnan viitehinnan tasolle. Nämä kaksi viikkoa ovat apteekeissa sekavaa aikaa.

Tarjouskilpailu on kiihkeä tapahtumasarja. Lääkeyhtiöt ilmoittavat tiettyyn päivämäärään mennessä Kelalle ja STM:n lääkkeiden hintalautakunnalle valmisteidensa hinnat seuraavaan kolmen kuukauden viitehintajaksoon. Järjestelmään valikoituvat halvimmat valmisteet sekä niitä 1,5 tai 2 euroa kalliimmat tuotteet. Siitä muodostuu putki.

Mahdollisesti vain yksi valmistaja tuo lääkkeensä ensin putkeen ja muut seuraavat yleensä kahden viikon päästä. Hintajakson alussa järjestelmässä voi olla sellaisia viitehintaryhmiä, joissa vain yksi aiemmin hintaputkessa ollut valmiste on selviytynyt niin sanotusti jatkoon.

- On mahdollista, että lääke, jota potilas mieluusti käyttäisi, ei ole viitehintainen. Silloin hän joutuu maksamaan enemmän tai vaihtamaan valmisteen.

Peuran mukaan menetelmä houkuttaa joitakin yrityksiä hinnoittelemaan valmisteensa todella edullisiksi.

- Niillä on kaksi viikkoa tavallaan yksinmyyntioikeus, jos kukaan muu ei ole hinnoitellut niin alas. Muiden yhtiöiden on pakko seurata ja hinnoitella samalle tasolle, jos ne aikovat olla mukana jakamassa markkinaa kuluvan jakson aikana.

Tämän maagisen kahden viikon kuluttua tilanne yleensä normalisoituu.

- Järjestelmän piirissä on noin 3 000 valmistetta. Tuo kaksi viikkoa on lääkärin, potilaan ja apteekin kannalta aikamoista sutinaa, ja potilaat ovat ymmärrettävästi haluttomia maksamaan ylimääräistä, Peura päivittelee hinta-arpajaisten aiheuttamaa jatkuvaa hämmennystä.

Peura kertoo Apteekkariliiton tehneen ministeriölle esityksen, että kaaosaikaa lyhennettäisiin viikolla. Optimiratkaisussa viitehinnat määritettäisiin ensin ja ennen niiden voimaantuloa kaikilla lääkeyrityksillä olisi mahdollisuus alentaa hintojaan.

Ei paluuta entiseen

Puheet apteekkien katemetsästyksestä Peura laittaa tietämättömyyden piikkiin.

- Yleisimmissä lääkkeissä samassa viitehintaputkessa voi olla yli 20 lääkettä. On selvää, ettei apteekki voi täyttää hyllyjään kaikilla rinnakkaisvalmisteilla, joita hintaputkeen tulee ja menee. Se pyrkii pitämään varastossa luotettavien toimittajien tarjoamia, markkinoilla pysyviä valmisteita. Erot valmisteiden tukkuhinnoissa saattavat olla senttien tai parin kymmenen sentin luokkaa, joten voittomarginaaleista on hintaputkilääkkeiden kohdalla turha puhua.

Asiakkaalle on aina löydyttävä korvattava, viitehintainen valmiste. Kaikkein edullisin valmiste on löydyttävä, jos asiakas niin haluaa. Jos sitä ei ole varastossa, se tilataan, Peura sanoo.

Tärkeintähän kuitenkin on, että lääkäri määrää oikean lääkeaineen potilaalle. Ei ole paluuta siihen aikaan, että lääkärit pystyivät ihan loppuun asti vastaamaan kaikesta, mitä tapahtuu. Heidän on luotettava siihen, että apteekki osaa asiansa. On ymmärrettävää, että muutos on ollut lääkäreille raskas, mutta vakuutan, että muutos on ollut apteekeille hirvittävän paljon raskaampi.

Peura muistuttaa, että lääkärinkin on otettava vastuu lääkevaihtoasiassa. Jos lääkettä ei saa vaihtaa, reseptiin pitää laittaa kieltomerkintä.

Teollisuus tiedottaa mainoksin

Kukaan ei osaa varmaksi sanoa, mitkä lääkkeet hintaputkeen kvartaaleittain valikoituvat, mutta lääkäri voi tehdä jotain arvioita asiasta, ainakin Lääketeollisuus ry:n mielestä. Tieto löytyy yritysten markkinoinnista.

- Kovassa kilpailussa yritysten elinehto on taata lääkärille, että heidän tuotteensa ovat aina hintaputkessa. Tiettyjen yritysten markkinointiin kuuluu, ettei mainosteta vain tuotteita, vaan mainostetaan yritystä brändinä, edunvalvonnan johtaja

Sirpa Rinta

Lääketeollisuus ry:stä kertoo.

Rinnan mukaan sellaiset geneeriset toimijat, jotka ovat Suomessa vakavammin ja aikovat pysyä täällä bisneksenteossa, varmistavat, että tuotteita on aina saatavilla ja että ne ovat oikean hintaisia.

Joskus proosallisemmatkin asiat ohjaavat lääkkeen valintaa. Reseptiin saattaa valikoitua a-kirjaimella alkavia valmisteita, ne kun näkyvät tietojärjestelmässä ensimmäisenä, kentältä kerrotaan.

Joskus geneerisen lääkkeen valmistajalla on kuitenkin merkitystä. Tablettien koko ja imeytyminen vaihtelee, laktoosittomuus ja liivatteettomuus saattavat olla avainasioita.

- Vanha kunnon sääntö 'opettele oma lääkevalikoimasi ja käytä sitä' pätee hintaputkesta huolimatta, helsinkiläinen terveyskeskuslääkäri

Jaana Puhakka

summaa.

Apteekit etsivät lisätuloa

Viranomainen muistuttaa pelisäännöistä.

- Lääkevalikoiman laatimisen tulee olla yhteistyötä lääkärin ja apteekin kanssa, ei yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa. Kaikenlaiset taloudellista hyötyä apteekkarille tuovat sopimukset olisivat nykyisen lääkelainsäädännön vastaisia, yliproviisori

Kari Jäsberg

Lääkelaitokselta painottaa.

Jäsberg uskoo, että viitehintajärjestelmä on vaikuttanut lääkäreiden lääkkeiden määräämiskäytäntöihin, vaikkei se tuonut muutoksia lääkkeiden määräämisen normeihin.

Apteekit etsivät nyt kuumeisesti uusia tulonlähteitä reseptilääkkeistä kadonneiden katteiden tilalle. Apteekkariliiton Sirpa Peuran mukaan lainsäätäjä ei tarjonnut mitään tilalle, kun marginaaleihin kajosi.

- Se odotti, että kipukynnys tulee vastaan. Nyt se on tullut. Neuvottelemme parhaillaan ministeriön kanssa uusista rahoitusmalleista.

Liiton mielestä nykyistä 42 sentin toimitusmaksua pitäisi korottaa. Toimitusmaksu lisätään apteekissa toimitettujen lääkkeiden hintaan. Apteekeissa mietitään lisätulonlähteitä myös palvelumaksuista ja muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynnistä.

Kolme neljästä suoraan putkeen

Tilasto viitehintajärjestelmän ensimmäiseltä puolelta vuodelta kertoo, että lääkärit määräävät yli 75 % kaikista lääkevaihtoon kuuluvista lääkkeistä suoraan hintaputkeen. Huhti-syyskuussa 2009 toimitettiin 19,2 miljoonaa Kelan korvaamaa reseptiä. Näistä lääkevaihtoon kuului 13,2 miljoonaa reseptiä (69 %) ja viitehintajärjestelmään 10,4 miljoonaa reseptiä (54 %).

Viitehinnan kapea haarukka

Lääkkeiden hintalautakunta määrittää lääkeryhmien viitehinnat lääkeyritysten ilmoittamien hintojen perusteella neljästi vuodessa (1.1., 1.4., 1.7. ja 1.10.)

Viitehinta on viitehintaryhmän edullisimman valmisteen hinta

- lisättynä 1,5 eurolla, kun hinta on alle 40 euroa

- lisättynä 2 eurolla, kun valmisteen hinta on 40 euroa tai yli.

Lääkevaihtoa täydentävä viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön 1.4.2009 hillitsemään lääkemenojen kasvua.

lähde: STM