Hiivatulehduksen aiheuttaja on yleensä peräisin potilaan omasta mikrobistosta, mutta joskus hiiva tarttuu potilaaseen sairaalaympäristöstä.

Veriviljelystä todettavat yleistyneet hiivatulehdukset voivat olla kohtalokkaita pitkään sairaalassa hoidossa olleille potilaille. Ne pidentävät hoitoaikoja ja aiheuttavat kuolleisuutta, ilmenee LL Eira Poikosen väitöstutkimuksesta.

Vaikeille hiivatulehduksille altistuvat erityisesti potilaat, joiden puolustuskyky infektioille on alentunut joko perussairauden tai perussairauteen annettujen tehokkaiden hoitojen vuoksi.

Hiivatulehduksen yleisin aiheuttaja on Candida albicans -hiiva. Hiivatulehduksen aiheuttaja on yleensä peräisin potilaan omasta mikrobistosta, mutta joskus hiiva tarttuu potilaaseen sairaalaympäristöstä tai toisista potilaista hoitohenkilökunnan välityksellä. 



Poikonen tutki veriviljelystä todettujen vaikeiden kandidahiivojen aiheuttamien tulehduksien ilmaantuvuutta ja aiheuttajalajeja sekä niihin liittyvää kuolleisuutta suomalaisilla sairaalapotilailla. Tutkimukseen otettiin mukaan HYKS:n veriviljelyistä todetut kandidahiivojen aiheuttamat tulehdukset 18 vuoden ajalta sekä tyypitettiin HUS:n sairaaloissa hoidetuilta potilailta veriviljelyssä todetut C. albicans –kannat kahdeksan vuoden ajalta. 



Potilaiden kokonaiskuolleisuus kuukauden kuluttua infektion toteamisesta oli noin 30 prosenttia. Hiivatulehdusten määrä ei lisääntynyt HYKS:ssä 18 vuoden seurannassa, mutta tapauksia ilmaantui seurannan aikana useammin teho-osastoilla hoidetuille potilaille, kuten kirurgisille potilaille ja keskosille.

C. albicans –laji säilyi tärkeimpänä aiheuttajana, mutta C. glabrata -lajin osuus lisääntyi. Kahdeksan vuoden tutkimusaikana HUS-sairaaloissa ei todettu C. albicansin aiheuttamia epidemioita. 



- Sairaalapotilaista veriviljelyllä todetuista mikrobeista hiivojen osuus on noin 2-4 prosenttia, Poikonen kertoo.



Hiivainfektioiden diagnosointi on vaikeaa, minkä vuoksi hoidon oikea-aikainen aloittaminen on pulmallista. Siten sairaalainfektioiden torjuntatoimet, kuten hyvä käsihygienia ja huolellinen tekniikka suonensisäisten katetrien asettamisessa ja hoidossa, ovat tärkeitä, väitöstutkija sanoo.

- Huonokuntoisilla potilailla on valmiiksi heikentynyt puolustuskyky, ja tehokkaat ja monimutkaiset hoidot heikentävät sitä entisestään. Siten osalla potilaista tarvitaan hiivainfektioiden estohoitoa hiiva-antibiootilla, Poikonen toteaa.

Tutkimusaikana hiivatulehdustapaukset lisääntyivät Suomessa.

Poikosen väitöskirja "Epidemiology of Candidemia in Finland" tarkastetaan Helsingin yliopistossa 13.5.


Kuva: Panthermedia