Hammaskaries kasautuu selvästi

Hammaskaries on keskimäärin vähentynyt Suomessa, mutta sairastavuus kasautuu edelleen alempiin sosiaaliryhmiin, erityisesti isän ammattiaseman ja oman koulutustason mukaan. Huonohampaisuutta selittävät sosioekonomisten seikkojen lisäksi huonot terveystavat, mm. tupakointi, sekä persoonallisuuspiirteet.

Kariessairastavuutta selvitti HLL Matti Läärä väitöskirjatutkimuksessaan 2 850 varusmiehen aineistosta. Hän pitää eroja yllättävän suurina, sillä kaikki tutkittavat olivat olleet koko ikänsä maksuttoman hammashoidon piirissä.

Kariessairastavuuden polarisoituminen noin 10 %:lle varusmiehistä oli selvä: huonohampaisimmalla kymmenesosalla oli puolet reikiintyneistä hampaista. Varusmiehistä 44 %:lla ei ollut korjausta vaativaa kariesta ja 9 %:lla oli täysin terve ja paikkaamaton hampaisto. Pelkästään peruskoulun käyneistä varusmiehistä joka kolmannella oli huonot hampaat, kun taas lukion käyneistä huonohampaisia oli vain joka kymmenes.

Hyvähampaiset menestyivät psykologisissa testeissä keskimääräistä paremmin. Tutkija luonnehtii heitä tasapainoisemmiksi ja helpommin yhteiskuntaan sopeutuviksi kuin huonohampaisia.