Foolihapon vaikutuksia heikentäviä tai estäviä lääkkeitä ei tulisi määrätä potilaille raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, sillä ne lisäävät sikiövaurioiden riskiä.

Foolihapon vaikutuksia heikentäviä tai estäviä lääkkeitä ei tulisi määrätä potilaille raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, sillä ne lisäävät sikiövaurioiden riskiä, todetaan Israelissa tehdyssä tutkimuksessa.

Tutkimukseen kerättiin tiedot 84 832:sta Israelissa vuosina 1998–2007 syntyneestä lapsesta ja selvitettiin kahden foolihapon estäjiin kuuluvan lääkeryhmän vaikutuksia raskauden aikana.

Dihydrofolaattireduktaasin salpaajat trimetopriimi, sulfasalatsiini ja metotreksaatti estävät folaattia muuttumasta sen aktiivisiksi aineenvaihduntatuotteiksi. Eräät epilepsialääkkeet (karbamatsepiini, fenytoiini, lamotrigiini, primidoni, valproiinihappo ja fenobarbitaali) sekä kolestyramiini puolestaan vähentävät folaatin pitoisuutta seerumissa ja kudoksissa eri tavoin.

Foolihapon estäjiä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana käyttäneiden äitien lapsilla oli tutkimuksen mukaan selvästi muita suurempi riski saada hermostoputken ja virtsaputken kehityshäiriöitä sekä sydämen ja verisuonten epämuodostumia. Sikiön synnynnäisten epämuodostumien riski oli yli kaksinkertainen ja hermostoputkivaurioiden riski yli kuusinkertainen.

Tutkijat suosittavatkin, että lääkärit välttäisivät näiden lääkkeiden määräämistä raskauden alkuvaiheessa tai naisille, jotka suunnittelevat raskautta.

Erikoislääkäri Heli Malmin mukaan tutkimus vahvistaa aikaisempia tietoja.

Suomalaisnuorten folaatinsaanti niukahkoa

Synnynnäisten epämuodostumien esiintyminen vaihtelee eri väestöissä. Suomessa hermostoputken sulkeutumishäiriöitä on ilmeisesti geeniperimään liittyvistä syistä poikkeuksellisen vähän, 10–20 tapausta vuodessa, sanoo professori Antti Aro.

– Siksi meillä ei ole kiinnitetty asiaan niin vakavaa huomiota kuin monessa muussa maassa.

Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan folaatin saanti jäi erityisesti nuorilla suomalaismiehillä ja -naisilla alle suosituksen.

– Saanti on hieman niukkaa, mikä johtuu osittain siitä, että suosituksia on nostettu viimeaikaisten uutisten perusteella. Tilannetta seurataan, Aro sanoo.

Suomessa ei ole Aron mukaan pidetty järkevänä ryhtyä lisäämään laajamittaisesti foolihappoa elintarvikkeisiin.

– Yhdysvalloissahan viljatuotteisiin lisätään foolihappoa, mutta siellä riskitkin ovat suuremmat.

Monipuolinen ruokavalio paras lääke

Suomessa suositellaan päivittäistä 0,4 mg:n foolihappolisää tablettina niille nuorille naisille, joilla eri syistä saattaa esiintyä foolihapon puutetta. Foolihappolisän käyttö aloitetaan, kun raskauden ehkäisy lopetetaan, ja sitä jatketaan aina 12. raskausviikon päättymiseen saakka.

– Ihminen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 0,2 mg folaattia. Sitä saa aika hyvin monipuolisesta ruokavaliosta, joten niukkuusriski ei ole erityisen suuri, Aro sanoo.

B-vitamiineihin kuuluvan folaatin hyviä lähteitä ovat täysjyvävilja, vihreät kasvikset ja hedelmät.

Aro muistuttaa, että pillereitä käyttämällä foolihappoa voi saada liikaa, mikä sekin voi olla haitallista ja lisätä esimerkiksi syöpäriskiä.

Sirpa Kulonen
Kuva: Photoguru / Pixmac