FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana
– Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.
Kun koronapotilaiden määrä alkoi keväällä kasvaa ja terveydenhuollon kestokyky huolettaa, akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Eeva Tuunainen halusi järjestää tukea paineen alla työskenteleville työntekijöille.
Alkoi FinnHELP-projekti, jonka Tuunainen järjesti ensihoidon ja päivystyksen työntekijöiden yhdistyksen FinnEM Ry:n kautta.
Tuunainen on 2017 perustetun yhdistyksen puheenjohtaja. Hän työskentelee pääosin Kainuun keskussairaalassa. Kesän työpaikka oli Hyvinkään aluesairaalassa.
FinnHELP-palvelu avautui huhtikuussa. Se tarjoaa maksutonta kriisi- ja keskusteluapua lääkäreille ja hoitajille, jotka ovat työssään altistuneet koronaepidemian henkisille tai fyysisille vaikutuksille.
Keskustelukertoja on 1–3. Keskustelu käydään suojatun videoyhteyden kautta. Avun kysyjä ohjataan tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi työterveyshuoltoon.
Auttajat ovat joko päivystyksessä tai ensihoidossa työskenteleviä tai henkisen tuen ammattilaisia kuten psykiatreja, psykologeja, työnohjaajia ja psykoterapeutteja eri puolilta Suomea. Heidät haastatteli keskusteluapua koordinoiva psykoterapeutti Sari Ridell. Kaikilla palvelun henkisen tuen ammattilaisilla täytyy olla kokemusta ensilinjan työstä tai sen ammatillisesta tukemisesta jo aiemmin.
– Auttajaporukassa on ymmärrystä erilaisiin olosuhteisiin, olemme saaneet mukaan huippuammattilaisia, Ridell sanoo.
Auttajaringissä on reilut kymmenen henkeä. He saavat työstä palkan. Se rahoitetaan tähän tarkoitukseen saatujen yhteistyökumppanuuksien ja lahjoitusten avulla.
Epävarmuus vaivaa
Yhteydenottojen syyt ovat useimmiten liittyneet jaksamiseen. Sari Ridellin yllätykseksi koronaan liittyvä työ itsessään ei olekaan ollut ongelmista ja keskustelunaiheista suurin. Hän arvelee, että professio antaa ammatillisen suojan työssä.
Sen sijaan elämässä on muuta kuormaa, johon korona toi raskaan lisän.
On huolta perheenjäsenien tartuttamisesta, iäkkäiden sukulaisten pärjäämisestä tai parisuhteesta. Keväällä etäkoulu ja kotihoito toivat koteihin tiiviin tunnelman, ja esimerkiksi vuorotyöläisten saattoi olla vaikea levätä päivällä. Yleinen epävarmuus rassasi.
– Korona ja tämä palvelu on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina ihmisinä, Ridell sanoo.
Hän on pitänyt auttajille työnohjauspalavereja etänä ja on yleisellä tasolla kuullut, millaisista aiheista on puhuttu.
"Tätä tehdään startup-tyyliin"
Keskusteluavun asiakkaita on tähän mennessä ollut reilu kymmenen ja etäyhteydellä järjestettyjä keskustelukertoja noin 30.
Palaute on osoittanut avun tarpeelliseksi. Kiitosta tulee kuulluksi tulemisesta ja siitä, että auttaja saa nopeasti kiinni ongelmasta. Yhteydenotto on helppoa ja kynnys on matala.
Jos kysyntä kasvaa syksyllä, auttajia rekrytoidaan rinkiin lisää. FinnHELP-sivustolle on tehty uusi ilmoittautumisjärjestelmä, joka sujuvoittaa yhteydenottoa.
– Tätä tehdään startup-tyyliin ja kehitetään matkan varrella, Sari Ridell kuvaa.
Eeva Tuunainen lisää, että toiminnan kulmakivet eli tietoturvallisuus ja auttajien ammattilaisuus ovat olleet alusta asti mukana eivätkä ne ole muuttuneet mihinkään.
Miten työyhteisö jaksaa syksyllä?
Sari Ridellillä on kokemusta työnohjauksesta sairaanhoitopiirissä. Siltä pohjalta hän pohtii, että koronatilanteen edelleen jatkuessa työyhteisöjen tilanteet voivat terveydenhuollossa kiristyä.
– Vaikka ei koronaa olisikaan, jonot pitkittyvät. Veikkaan, että tunnelmat kiristyvät ja kun ihmiset alkavat olla väsyneitä, toiselle sanotaan näpäkämmin, hän pohtii.
Hän arvioi, että tämä vaikuttaa terveydenhuoltoon laajemmin kuin vain päivystykseen.
Eeva Tuunainen arvioi kesän päivystyskokemuksen pohjalta, että päivystystä alkavat vaivoineen kuormittaa aiempaa enemmän ne potilaat, jotka eivät ole päässeet elektiivisiin toimenpiteisiin kuten lonkkaleikkauksiin tai poliklinikalle ajanvarauksella.
– Se näkyi päivystyksessä ihan selvästi kesällä.