Euroopan parlamenttiin pyrkii Suomesta seitsemän lääkäriehdokasta. Lääkärilehti kysyi heidän näkemyksiään terveyskysymyksistä EU:ssa. Euroopan parlamenttiin valitaan toukokuun lopulla 28 jäsenmaasta yhteensä 751 meppiä, Suomesta 13.

Tätä kysyttiin

1)Mitkä ovat tärkeimpiä asioita, joissa EU-parlamentti voisi toimia kansalaisten terveyden hyväksi?

2)Mihin asioihin EU:n ei pitäisi puuttua terveyden ja terveydenhuollon alalla?

3)Minkä arvioisit suurimmaksi haasteeksesi, jos tulisit valituksi?

LL, eMBA Jukka-Pekka Kuokkanen (kd) on Mainio Vire Oy:n liiketoimintajohtaja. facebook.com/jiipeekoo

1) Monissa työsuojelun, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan asioissa voidaan saada aikaan myönteisiä terveysvaikutuksia. Keskeistä esim. työsuojelun kehittämisessä on siitä huolehtiminen, että vaatimuksia ei jätetä heikoimman jäsenmaan tasolle, eikä toisaalta niin kireiksi, että niihin pääseminen on käytännössä mahdotonta.

Paljon hyvää on saatu aikaan, hyvänä esimerkkinä tupakointia koskevien säännösten tiukentuminen. Euroopan terveysjärjestelmien IT-yhteensopivuuden parantaminen on yksi konkreettinen toimintakohde.

2)En kannata EU:n yhtenäistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Jäsenmaiden kulttuuriset, sosioekonomiset ja taloudellisen kantokyvyn erot ovat niin suuret, että minimirajojen lisäksi on vaikea saada aikaan päätöksiä, jotka ovat sekä järkeviä että käytäntöön pantavissa.

3)Käsiteltävien asioiden määrä ja hajonta on niin valtava, että tehokas ja hyväoppinenkaan meppi ei yksin siitä suoriudu. Hyvän - tai suorastaan erinomaisen - avustajatiimin löytäminen on keskeistä. Toinen tärkeä tehtävä on laaja verkostoituminen oman poliittisen ryhmän, suomalaisten meppien ja koko muun laajan vaikuttajakirjon sisällä.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Petri Pekkola (vas) toimii työterveyslääkärinä Kotkan Työterveys Oy:ssä. www.pekkola.eu

1) Aika iso haaste on EU:n laajuinen alkoholi- ja tupakkapolitiikka. Nuuska on kiellettävä kokonaan. Suomalaisten työpaikkojen liikuntaseteli kelpaa malliksi muillekin maille.

2)Työterveyslääkärinä haluan kiinnittää huomiota työoloihin, työaikoihin ja palkkaukseen. Työperäiset sairaudet on saatava samanlaisen korvauksen piiriin kuin ammattitaudit.

3)Oikeanlainen verkostoituminen on aivan välttämätön voidakseen vaikuttaa EU-parlamentissa.

LL Juha Richter (kd) tekee väitöskirjaa ja päivystystyötä. www.juharichter.fi

1) Työttömyysaste on Euroopassa korkea, Suomessa lähes 10 %. Mieluisa työ on läheisten ihmissuhteiden lisäksi yksi tärkeimmistä hyvän elämän ja terveyden tekijöistä. Taloustilanne ja sen mahdollinen heikkeneminen on suuri uhka eurooppalaisten terveydelle. Ehtymätöntä rahasampoa ei ole kenelläkään, mutta uskottavalla ja järkevällä Euroopan talouspolitiikalla on myönteinen vaikutus ihmisten terveyteen.

Pienempi asia, johon Euroopan parlamentti voisi puuttua, ovat puoliautomaattiset defibrillaattorit. Ne eivät edelleenkään kuulu Euroopassa pakollisina matkustajalentokoneen kalustoon, kuten esim. Yhdysvalloissa.

2)Jokaisen jäsenvaltion on itse päätettävä terveydenhuoltojärjestelmästään. Myös terveydenhuollon rahoitus on järjestettävä kansallisella tasolla.

3)Mm. ympäristö- ja taloustavoitteiden yhteensovittaminen Euroopan tasolla tulee olemaan haasteellista.

Kansanedustaja, LL Päivi Räsänen (kd) toimii sisäministerinä. www.paivirasanen.fi

1) Lähtökohtaisesti terveyspalveluista tulee päättää jäsenvaltioissa, vaikkakin EU:n vaikutus kansalliseen terveyspolitiikkaan on lisääntynyt. Tuen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä terveyden edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä ja fyysistä tai mielenterveyttä uhkaavien tekijöiden torjumisessa. Samoin kannatan tutkimusyhteistyötä ja vertailukelpoisten tietojen keräämistä eri jäsenvaltioista kansallisen päätöksenteon tueksi.

2)Kansallinen toimivalta on suojattava erityisesti sosiaaliturvan ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien osalta. Jäsenvaltioiden tulee jatkossakin itse päättää miten järjestävät ja toteuttavat julkiset palvelunsa. EU:n ei pidä tunkeutua aloille, jotka perussopimuksissa on rajattu jäsenmaiden toimivaltaan, kuten juuri terveystoimen toimialalle. Haluan säilyttää maassamme universaalit ja verorahoitteiset terveyspalvelut jatkossakin.

3)Perhe-elämän ja matkatyön yhteensovittaminen olisi suurin haaste.

Kirurgian dosentti, professori h.c. Karl von Smitten (rkp) toimii yksityispraktikkona Eiran sairaalassa. karl.smitten@ sll.fimnet.fi

1)Koordinoida huumeiden, alkoholin ja tupakan käytön vastaisia toimia. Yhtenäistää terveellisten ruoka-aineiden kriteerejä. Koordinoida yleisvaarallisten infektiotautien leviämisen ehkäisyä.

2)EU:n ei pidä puuttua maiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen.

3)Hyvin laajan tiedon hallitseminen ja verkostojen luominen.

Vantaalainen lastentautien erikoislääkäri, LKT Tiina Tuomela (kd) toimii yksityislääkärinä. tiinatuomela.weebly.com

1)Talouskriisi Euroopassa on kärjistymässä hyvinvointikriisiksi. Köyhyys, etenkin lapsiköyhyys, ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet huimasti. Väestön ikääntyminen, erityisesti muistisairaiden osuuden kasvu, antaa haastetta tulevaisuudelle.

EU tarvitseekin lapsibudjetointia ja elintä, joka valvoo päätösten lapsiin kohdistuvia vaikutuksia, myös ennakkoon. Nuorisotakuulla ja oppisopimuskoulutuksen lisäämisellä on syytä pureutua nuorisotyöttömyyden ongelmiin. Seniorineuvolatoimintaa kehittämällä muistisairauteenkin voidaan puuttua ajoissa.

2)EU:n ei pidä puuttua maiden sisäisiin käytäntöihin, mutta tiivistä yhteistyötä tarvitaan. Potilaat ja työvoima liikkuvat maasta toiseen vapaammin. Jatkossa jouduttaneen miettimään jonkinlaista perusturvaohjeistusta, jolla määritellään minimiturvan määrä. Valitettavasti minimistandardin luominen määrittelee samalla usein myös maksimin. Suomessa on laaja asumisperusteinen vakuutusturva, muissa maissa pääosin työperusteinen. Näiden yhteensovittaminen ei ole helppoa.

Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen professori, LT Mauno Vanhala (ps) toimii ylilääkärinä Keski-Suomen keskussairaalassa. maunovanhala.net

1)EU:n parlamentti on hampaaton komission kanssa, josta lakialoitteet tulevat. Parlamentin pitää edistää alkoholinkulutuksen vähentämistä sekä lihavuuden, liikkumattomuuden ja masennuksen ehkäisyä kansanterveysohjelmilla. Nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen on rakennettava varhaisen puuttumisen ohjelmia ja rahoituksia.

2)EU:n ei pidä puuttua kansalliseen terveydenhuollon tai sosiaalitoimen järjestämiseen. Sen ei pitäisi tunkeutua näille alueille kansalaisten vapaan liikkuvuuden, sisämarkkinoiden eikä vapaan pääoman liikkuvuuden varjolla.

3)Ensimmäinen haaste on päästä Ympäristö, kansanterveys ja ravitsemuksen valiokuntaan ja saada siellä puheenjohtajuus kansanterveyshankkeissa. Toinen haaste on saada aikaan direktiivi, joka julkisen hankinnan kilpailutilanteessa suosii paikkakunnan yrittäjää antamalla lisäpisteitä siitä, että yritys maksaa veronsa kotipaikkakunnalle tai Suomeen.