Erikoislääkäri Raimo Puustinen: Onko lääkäriys joutumassa hukkaan?
- Nyt lääkäreille korostetaan, miten tärkeitä ovat kommunikaatiotaidot, evidence based medicine tai hallintojärjestelmät. Niiden kehittämistä tarjotaan ratkaisuksi ongelmiin, jotka näyttäytyvät lääkärien pakona julkisesta terveydenhuollosta tai uupumisena tai potilaiden tyytymättömyytenä.
- Oikeasti meidän lääkärien täytyy miettiä, mitä on olla lääkäri! sanoo Raimo Puustinen.
- Lääkärin työssähän keskeisintä pitäisi olla ihmisten auttaminen. Silloin mikään käynti ei ole turha, jos lääkäri voi antaa vastauksia potilaan esittämiin kysymyksiin. Jos taas lääkäristä tärkeintä on tehdä aina jokin kliininen löydös, hoitaa hemoglobiinia tai tehdä jokin temppu, silloin pitää kysyä, onko hänen paikkansa ainakaan etulinjassa eli perusterveydenhuollossa.
Puustinen itse joutui pari vuotta sitten niin vakavaan eettiseen ristiriitaan lääkäriydessään, että sanoutui irti Outokummun terveyskeskuslääkärin virasta ja perusti yksityisvastaanoton.
- 90-luvun alussa meillä oli vielä kaikki kuusi virkaa täytettyinä ja kannustava ilmapiiri. Ensin kunnan päättäjät veivät koulutusmäärärahat, sitten sijaiset. Sitten lopetettiin hoitajien vakanssien täyttäminen. Puhuimme ja puhuimme, mutta kuin seinänä vastassa oli kunnallisten päättäjien avoimen vihamielinen suhtautuminen. Kolme lääkäriä lähti pois; minä kirjoitin avoimen kirjeen paikallislehden yleisönosastoon. Työnantajan vastaus oli: pakkolomat pyörimään! kertoo Puustinen kokemuksistaan.
Perheen ja pankinjohtajan tuella Puustinen perusti oman vastaanoton, jonne uskolliset potilaat seurasivat. Nyt hän tuottaa yrittäjänä palveluita myös vanhalle työnantajalleen, mutta ottaa vain parikymmentä potilasta päivässä, aamupäivisin ja iltaisin. Iltapäivisin hän ottaa vastaan kotiin tulevat perheen koululaiset, ja keskiviikkoisin kirjoittaa tai kiertää puhumassa.
- Olen nyt sopusoinnussa sen näkemyksen kanssa, joka minulla on lääkäriydestä. Yhä useampi lääkäri ei enää ole. Tästä meidän on nyt ryhdyttävä puhumaan: millainen on lääkärin identiteetti ja miten sitä voi kussakin työssä toteuttaa.
Puustinen on iloinen nähdessään keskustelun alkamisesta merkkejä mm. tämän vuoden Lääkäripäivillä.
-TYKS:n lääkärien irtisanomisilmoitukset olivat konkreettinen tapa sanoa: EI. Se oli hienoimpia asioita kymmeneen vuoteen! kiittelee Puustinen.
Järjestelmä ei palvele
Puustinen puhui Lääkäripäivillä uupumisesta, ja hänen puheilleen tuli eräs väsynyt lääkäri.
- Tämä nuori ihminen, josta näki kasvamassa olevan upean lääkärin, ihmetteli, kuinka kauan jaksaa hoitaa kuusi potilasta tunnissa. Hän kertoi, miten ajanvaraus antaa ensin neljä potilasta ja päivän aikana väleihin sovitetaan vielä pari, kolme potilasta. Kun ihmettelin, miksi jo peruslistalla on neljä potilasta, kertoi tämä lääkäri, ettei terveyskeskuksen atk-systeemi edes tunne 20 minuutin vastaanottoaikoja!
- Kun jo lähtökohtaisesti tehdään lääkärin työn hyvä hoitaminen mahdottomaksi, niin lääkäriyden ajautuminen kriisiin ei ole mikään ihme, Puustinen sanoo.
Jos hyvä lääkäriys ja järjestelmä ajautuvat ristiriitaan, lääkärin täytyy Puustisen mukaan tehdä omat ratkaisunsa. Kenenkään ei tarvitse venyä mahdottomuuksiin, uhrata omaa terveyttään ja perhe-elämäänsä työnantajan alttarille.
- En halua olla lohduton pessimisti, mutta yhteiskunnassamme näyttää nyt kulkevan sellainen pohjavirta, joka murentaa nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän perusrakenteet. Julkisen terveydenhuollon annetaan rapistua, jolloin yksityisen järjestelmän on tultava sen tilalle. On surullista, että näin annetaan tapahtua, sanoo Raimo Puustinen.
