Entä kun potilas on väkivaltainen?

Väkivallan uhka pitää huomioida terveydenhuollon työpaikoilla.

Potilas tai hänen omaisensa uhkaa lääkäriä väkivallalla tai käy päälle. Tähän tilanteeseen joutuu vuosittain muutama prosentti lääkäreistä. Usein he ovat työuransa alkupuolella.

Jopa 20 prosenttia alle 35-vuotiaista lääkäreistä oli kohdannut viimeisen vuoden aikana fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Vanhemmille kollegoille näin käy harvemmin. Tieto perustuu tuoreimpaan Lääkäriliiton Lääkärin työolot ja terveys -tutkimukseen.

– Lääkärien kohdalla tilanne on pysynyt vuosien mittaan melko vakiona, kertoo Lääkäriliiton järjestöpäällikkö, lastentautien erikoislääkäri Miia Virta.

Useimmiten lääkäri joutuu väkivaltatilanteeseen päivystyksessä, psykiatrialla tai geriatrisia potilaita hoitaessaan.

– Hoitajat kohtaavat väkivaltaa enemmän kuin lääkärit, mutta kyllä sitä esiintyy paljon myös lääkärien kohdalla, Virta kertoo.

Tilanne on kohentunut

Virta arvioi, että nykyisin väkivaltatilanteisiin osataan varautua työpaikoilla paremmin kuin takavuosina. Parannettavaa on silti paljon.

Virta oli muutamia vuosia sitten puheenjohtajana Lääkäriliiton väkivaltatyöryhmässä, joka teki ohjeistuksen lääkärien kohtaamaan väkivaltaan liittyen.

– On tärkeää, että työpaikoilla kiinnitetään asiaan huomiota. Työsuojelu on tässä ykkönen, mutta kun tehdään työtä sairaiden ihmisten kanssa, kaikenlaista voi sattua, vaikka työsuojelu olisi kunnossa. Aina myöskään lääkäreitä koskevat asiat eivät tule optimaalisesti huomioiduiksi työsuojelussa, Virta sanoo.

Hän kehuu erityisesti Husin ohjeistusta, jossa käydään läpi hyvin monenlaisia väkivaltatilanteita ja ohjeistetaan toimimaan niissä. Monet työpaikat järjestävät myös koulutusta asiasta.

Älä tee työvuoroa loppuun

Mitä sitten pitäisi tehdä, kun joutuu työssään väkivaltatilanteeseen?

– Akuuttitilanteessa, jos on fyysistä väkivaltaa tai sen uhka on iso, otetaan ensimmäiseksi yhteys hätänumeroon, sitä ei pidä arkailla. Poliisi osaa arvioida tilanteen, neuvoo Virta.

Akuuttitilanteen jälkeen lääkärin on tärkeä pysähtyä ja miettiä, voiko tehdä työvuoron loppuun. Tämä on myös potilasturvallisuusasia. Esimiehen tehtävä on huolehtia, ettei kukaan ole töissä vajaalla työkyvyllä. Siksi tapahtuneesta tulee ilmoittaa esimiehelle heti ainakin silloin, jos on joutunut fyysisen hyökkäyksen kohteeksi.

Fyysisten vammojen hoito on itsestäänselvyys, mutta on syytä muistaa, että myös mieli voi myllertää tilanteen jälkeen. Yllättävää kyllä, usein uhri kokee syyllisyyttä.

– Lääkärin työssä tavoite on auttaa ja siihen liittyy ajatus, että tällaiset tilanteet pitäisi pystyä estämään, vaikka se ei ole mahdollista, Virta selittää.

Oma reaktio kannattaa pyrkiä hyväksymään ja hakeutua turvallisiin olosuhteisiin, kotiin ja läheisten pariin.

– Potilaan tietoja ei saa paljastaa, mutta sen saa kyllä kertoa läheisilleen, että minua lyötiin tänään, Virta painottaa.

Joskus lääkärit pohtivat myös sitä, mitä asiasta voi kertoa poliisille.

– Kaikesta mitä itseen on kohdistunut, saa kertoa poliisille, potilaan sairauksista ei. Salassapito ei oikeuta tekemään rikoksia terveydenhuollossa.

Uhria ei pidä jättää yksin

Virta korostaa jälkihoidon tärkeyttä. Liian usein kuulee, että väkivallan kohteeksi joutunut on jäänyt yksin.

Esimiehen tehtäviin kuuluu järjestää purkutilaisuus, jossa kartoitetaan, että kaikki osalliset saavat tarvitsemaansa apua. Hänen vastuullaan on myös huolehtia työturvallisuuden arvioinnista ja kehittämisestä.

Esimies ilmoittaa tapahtuneesta vakuutusyhtiöön 10 päivän kuluessa ja tekee tarvittaessa rikosilmoituksen, tai delegoi ne eteenpäin esimerkiksi lakimiehelle.

– Työterveyshuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Siellä olisi tärkeää olla henkilö, joka on perehtynyt näihin tilanteisiin. Lääkärin arvioon pitäisi päästä herkästi ja kaikki pitää kirjata.

Jos työterveyshuollosta ei jostain syystä saisi tarvitsemaansa apua, niin Virta neuvoo hakemaan sitä Lääkäriliiton luottamuslääkäreiltä.