Ensimmäinen päihdekoordinaattori aloitti työnsä TAYS:ssa

Terveydenhuollon maisteri Riitta Lappalainen-Lehto aloitti syyskuun lopussa työnsä TAYS:n kirurgian klinikan uutena päihdekoordinaattorina. Toimenkuva on upouusi, ja vastaavaa hoitomallia ei ole muualla erikoissairaanhoidossa. Päihdekoordinattoria tarvitaan, sillä kirurgian osastoilla on paljon potilaita, joilla on päihdeongelmia. Hoitotyön pulmana on ollut paitsi potilaiden päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen myös heidän ohjaamisensa jatkohoitoon.

- Kirurgian osastoilla on paljon potilaita, joilla on päihdetausta. Aina potilaiden päihdeongelmia ei kuitenkaan havaita, niitä voidaan vain epäillä. Olen tehnyt tutkimustyötä haimatulehduksista pitkään, parikymmentä vuotta. Tässä yhteydessä olen nähnyt, että haimatulehdukset ovat lisääntyneet ja että uusivan haimatulehduksen syynä on usein jatkuva päihdeongelma. Haimatulehduspotilaiden lisäksi mm. monilla traumapotilailla on päihdetausta. Potilastyössä päihdeasioihin on pyritty kiinnittämään huomiota, mutta työ ei ole lähtenyt liikkeelle tarpeeksi jäsentyneesti. Päihdekoordinaattorin tehtävälle oli siis selvä tilaus, ja me koimme erittäin tärkeäksi tällaisen työn aloittamisen TAYS:ssa. Kirurgian klinikkaan ei ole kuitenkaan tarkoitus luoda päihdeyksikköä, vaan päihdekoordinaattorin tehtävänä on nimenomaan koordinoida toimintaa päihdeasioissa, jotta osaisimme soittaa käytössä olevaa orkesteria mahdollisimman hyvin, kertoo TAYS:n kirurgian klinikan ylilääkäri Isto Nordback.

- Päihdekoordinaattorin tehtävään liittyy myös tutkimuksellinen ote: hänen tekemänsä työ on samalla tämän työn tutkimusta. Tarkastelemme, mikä on päihdeasioiden tilanne tällä hetkellä meillä, mietimme, kuinka voisimme kehittää asioita ja sitten noin kahden vuoden päästä katsomme tilanteen uudestaan. Päihdekoordinaattorin tehtävään liittyy myös lääketieteellinen tutkimusaspekti. Meillä on alkoholiasioiden tutkimusprojekteja meneillään: tutkimme mm., mitkä tekijät vaikuttavat uusiutuvaan, alkoholin aiheuttamaan haimatulehdukseen. Selvitämme esimerkiksi biokemiallisia, morfologisia ja sosiaalisia tekijöitä haimatulehduksen uusiutumisen syinä, jatkaa Nordback.

Yhteistyöverkostojen luominen ja koulutus keskeistä

Riitta Lappalainen-Lehto on pian aloittamassa kartoitustyön, jossa selvitetään henkilöstön valmiuksia toteuttaa päihdeinterventiota eli kykyä tunnistaa potilaiden päihteiden käyttöä sekä ohjata potilaita ja motivoida heitä hoitoon. Lisäksi päihdekoordinaattori kartoittaa päihteiden osuutta hoidossa sekä potilaiden kokemuksia heidän saamastaan päihdeohjauksesta sairaalassa. Henkilökunnan koulutus astuu kuvaan selvitystyön jälkeen, ja tärkeä osa toimenkuvaa on myös yhteistyöverkostojen luominen.

- Pohdimme henkilöstön kanssa kartoitustyön pohjalta eri työpisteissä keinoja, miten voisimme ilmenevien tarpeiden mukaan järjestää koulutusta henkilökunnalle sekä suunnitella tukimateriaalia. Yhtenä tavoitteenamme on vastuuhoitajaverkoston luominen, Lappalainen-Lehto toteaa.

- Toimin tiiviisti yhteistyössä TAYS:n päihdepoliklinikan kanssa, mutta yhteistyösuhteet ulospäin, esimerkiksi A-klinikkaan, Katkaisuhoitoasemaan, vertaisjärjestöihin, Rauhanniemen huumepysäkkiin ja muihin päihdehuollon yksiköihin, ovat myös erittäin tärkeitä. Etsimme realistisesti toteutettavaa hoitomallia erikoissairaanhoidossa, jossa hoitoajat ovat lyhyet.

- Tavoitteenamme on, että henkilökunta alkaa itse pohtia paitsi omia asenteitaan myös toimintaansa ja valmiuksiaan päihteitä käyttävien potilaiden hoidossa. Päihdekoordinaattori luo henkilöstölle mahdollisuuksia kehittää valmiuksiaan koulutuksen, konsultoinnin ja tukimateriaalin avulla, summaa Lappalainen-Lehto.