Ennätyssuuri osuus lääkäreistä antoi julkaisuluvan lääketeollisuuden yhteistyöstä
– On meille ammattikuntana tärkeää tuoda signaalia siitä, että tässä ei ole mitään salattavaa, Lauri Vuorenkoski sanoo.
Yhä useampi lääkäri antaa suostumuksensa lääketeollisuuden kanssa tehdyn yhteistyön julkistamiseen.
Lääketeollisuus ry:n kokoamien tietojen julkaisuun viime vuodelta suostui 70,3 prosenttia yhteistyötä tehneistä lääkäreistä, kertoo erityisasiantuntija Laura Labart Lääketeollisuus ry:stä.
Osuus ylitti ensi kertaa 70 prosenttia. Kun vuosittainen julkistus aloitettiin 2016, osuus oli 65 prosenttia.
Yksittäisten lääkäreiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön liittyvästä summasta suostumuksen antaneiden lääkärien osuus kattaa 64 prosenttia.
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski on tyytyväinen, että osuus on nousussa.
– On meille ammattikuntana tärkeää tuoda signaalia siitä, että tässä ei ole mitään salattavaa, hän sanoo.
Lääkäriliitto kannustaa antamaan suostumuksen julkistamiseen.
Lääketeollisuus ry tekee jäsenistölleen vuosittaisen kyselyn yhteistyöstä. Tutkiva lääketeollisuus ilmoittaa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tehdystä yhteistyöstä vuosittain Euroopan laajuisesti.
Korona vähensi yhteistyötä
Yhteistyön kokonaissumma oli 37,5 miljoonaa euroa. Se laski edellisvuoden 39,9 miljoonasta eurosta.
– Lähes jokainen jäsenyrityksemme sanoi kyselyssä, että koronatilanne on vähentänyt yhteistyötä joko jonkin verran tai hyvin paljon, Laura Labart saono.
Summa kattaa rahamäärän, jonka Lääketeollisuus ry:n jäsenyritykset käyttivät vuonna 2020 lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tehtyyn yhteistyöhön kuten lääkäreiden kouluttamiseen ja heiltä ostettuihin asiantuntijapalveluihin. Summassa on mukana myös terveydenhuollon organisaatioiden kanssa tehty yhteistyö.
Luvussa ei ole mukana esimerkiksi Orionin käyttämä summa, koska Orion ei kuulu Lääketeollisuus ry:hyn.
Lääketeollisuus ry:hyn kuuluu 39 yritystä, jotka edustavat noin 60 prosenttia lääkealan myynnistä Suomessa.
Laskua oli erityisesti koulutus- ja asiantuntijayhteistyön osuudessa. Se oli edelliskerralla eli vuonna 2019 7,4 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2020 se oli laskenut 4,3 miljoonaan euroon.
Muutosta tapahtui myös siinä, miten koulutusrahat jakautuivat. Aiemmin summasta noin puolet meni koulutuksissa puhuneiden lääkäreiden palkkioihin, puolet konferenssien ja vastaavien matka- ja majoituskuluihin sekä osallistumismaksuihin. Nyt palkkioiden osuus oli 81 prosenttia.
Koulutuksia siirtyi etänä pidettäväksi, joten on luonnollista, että matkakulut vähenivät.
Lääkeyhtiöiden suorat kontaktit lääkäreihin lähes puolittuivat. Aiempina vuosina niitä on ollut luokkaa 7 000–8 000, viime vuonna noin 4 000.
Lääketeollisuus ry suositteli, että lääke-esittelyjä ei tehtäisi sairaaloissa paikan päällä. Niitä on voitu tehdä esimerkiksi siten, että lääkärit ovat koolla työpaikallaan ja esittelijä etänä.
Organisaatioiden kanssa tehdyn yhteistyön osalta summa laski 7,3 miljoonasta eurosta 5,2 miljoonaan euroon.
Lauri Vuorenkoski pohtii, onko koulutussumman vähenemä signaali laajemmasta koulutuksen supistumisesta viime vuonna.
– On syntynyt hoitovelkaa, mutta onko syntynyt myös koulutusvelkaa?
Tutkimusyhteistyö jatkui
Tutkimusyhteistyöhön pandemiatilanne ei näytä vaikuttaneen. Vuonna 2020 tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä tehtiin yhteensä 28 miljoonan euron arvosta, kun se edellisenä vuonna oli 25,2 miljoonaa euroa.
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on aiempien vuosien tapaan merkittävin yhteistyön alue.
