Ajan­kohtai­sta

EEG:hen pohjautuvat menetelmät voivat valvoa anestesian syvyyttä

EEG:hen perustuvilla menetelmillä voidaan arvioida potilaan nukutustilan syvyyttä, käy ilmi LL Tadeusz Musialowiczin väitöstutkimuksesta.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/EEG_Pixmac-1.jpg

EEG:hen perustuvilla menetelmillä voidaan arvioida potilaan nukutustilan syvyyttä, käy ilmi LL Tadeusz Musialowiczin väitöstutkimuksesta.

Tutkimus selvitti mittarien käyttökelpoisuutta sydänleikkauksessa, tehohoidossa sedaation asteen seurannassa ja status epilepticus -potilaiden anestesian seurannassa.

Yksi suurimmista ongelmista tehohoidon sedaatiossa on sedaation syvyyden monitorointi, josta puuttuvat täysin varmat mittausmenetelmät.

Anestesia-aineiden ja sedatiivisten lääkkeiden käyttö yleisanestesian ja sedaation aikana aiheuttaa muutoksia potilaan aivosähkökäyrässä eli elektroenkefalogrammissa (EEG). Anestesian syvyyttä voidaan arvioida menetelmin, joissa käytetään automaattisia algoritmeja EEG:n analysointiin tai seurataan kuuloherätevasteita eli ääniärsykkeistä johtuvia EEG:n muutoksia.

Tutkimuksen perusteella EEG:hen perustuvat anestesian mittarit eroavat kyvyssä kuvastaa anestesian eri osa-alueita.

Ensimmäinen osatyö selvitti keskilatenttisia kuuloherätevasteita teho-osastopotilaiden sedaation asteen arvioinnissa sydänleikkauksen jälkeen. Tutkimus osoitti, että keskilatenttiset kuuloherätevasteet ovat käyttökelpoisia sedaation syvyyden arvioinnissa ja korreloivat hyvin sedaation arviointiasteikon kanssa.

Toisessa osatyössä tutkittiin keskilatenttisia kuuloherätevasteita sepelvaltimo-ohitusleikkaupotilailla, joiden anestesian syvyyttä ohjattiin bispektraali-indeksi- eli BIS-monitorin avulla. Tutkimuksessa vertailtiin kahta potilasryhmää, joilla käytettiin eri anestesiamenetelmää. Kun BIS-indeksi oli samalla tasolla molemmissa ryhmissä, olivat kuuloherätevasteiden viiveet kipuärsytyksen jälkeen erilaiset ryhmien välillä. Tulokset viittaavat siihen, että BIS mittaa anestesian hypnoottista komponenttia, kun taas herätevasteet kuvastavat tasapainoa anestesian hypnoottisen ja kipua lievittävän osa-alueen välillä.

Kolmas osatyö selvitti BIS-monitorin soveltuvuutta status epilepticus -potilaille propofolianestesialla aikaansaadun EEG:n purskevaimentuman tunnistamisessa teho-osastolla. Sekä bispektraali-indeksi että BIS-supressiosuhde korreloivat hyvin EEG:n purskevaimentuman kanssa. BIS-monitoroinnin avulla voidaan ohjata anestesiasyvyyttä status epilepticus -potilaiden hoidossa, ellei jatkuvaa EEG:tä ole saatavilla.

Neljännessä osatyössä verrattiin BIS- ja entropiamonitorin antamaa informaatiota sydänleikkauksessa toteutettavan anestesian yhteydessä. Samalla tutkittiin, onko vaste-entropia (Response entropy, RE) parempi kirurgisen stimulaation mittari kuin BIS, otsalihasten elektromyografia (EMG) tai hemodynaamiset vasteet. Tase-entropia (State Entropy, SE) ja vaste-entropia korreloivat hyvin BIS:n kanssa verrattaessa koko anestesian aikaista keskiarvoa, mutta leikkauksen eri vaiheissa tase-entropialla ja vaste-entropialla oli huomattavia eroja. Vaste-entropia oli hyvä kivun indikaattori kirurgisen stimulaation jälkeen.

LL Tadeusz Musialowiczin väitöstutkimus EEG-based monitoring durinf general anesthesia and sedation: studies on cardiac surgery and status epilepticus patients tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 18. tammikuuta.

Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030