Monen lääkärin mielestä lääkkeen kirjoittaminen e-reseptillä toimii, mutta uusiminen ja lääkelistan ylläpito ovat kankeita. Reseptien kirjoittamiseen tarkoitettuun Kelaimeen liittyy vielä monta 
kysymystä.

Monen lääkärin mielestä lääkkeen kirjoittaminen e-reseptillä toimii, mutta uusiminen ja lääkelistan ylläpito ovat kankeita. Reseptien kirjoittamiseen tarkoitettuun Kelaimeen liittyy vielä monta 
kysymystä.

E-reseptin kirjoittaminen on osa yhä useamman lääkärin arkea. Julkisessa terveydenhuollossa sähköisten reseptien käyttöaste on jo 92 prosenttia. Myös yksityissektorilla kattavuus kasvaa.

E-reseptittömiä ovat lähinnä pientä vastaanottoa pitävät ammatinharjoittajat, joista valtaosa on psykiatreja. Siirtyminen sähköiseen lääkemääräykseen koskettaa myös eläkeläisiä ja lääkäreitä, jotka määräävät lääkkeitä työpaikan ulkopuolella.

Psykiatrian erikoislääkäri Marja-Liisa Eloranta on tyytyväinen e-reseptin käyttöön, mutta muutamia toiveita siihen liittyy.

– On harmillista, ettei lääkäri saa ilmoitusta siitä, että potilas on kieltänyt lääkelistansa näkymistä. Jos ei näe potilaan kokonaislääkitystä, vesittyy samalla e-reseptin idea.

Toinen yksityislääkärin toive on reseptipalkkion helppo periminen myös e-resepteistä. Reseptien uusiminen jää nyt usein ilmaiseksi työksi.

Eloranta työskentelee PlusTerveyden Psykiatrikeskuksessa, työnohjaajana ja omalla yksityispraktiikalla. Lääkäriasemalla e-reseptit tulivat käyttöön viime huhtikuussa, mutta omalla vastaanotollaan Eloranta sinnittelee yhä paperiresepteillä. Tarkoituksena on ottaa käyttöön Kelan reseptiohjelma Kelain.

Kelain on suunnittelupöydällä

Kelaimen eli Kanta-selaimen suunnittelu on käynnissä Kelassa. Käyttöliittymän kuvaus on tarkoitus julkistaa helmikuussa.

Lääkäriliitosta on pyydetty lääkäreitä mukaan testausryhmään.

– Ohjelma on valmis vuoden 2016 ­aikana, mutta tarkempaa aikataulua ei ole vielä tiedossa. Käyttöliittymää tarjotaan niille lääkäreille ja hammaslääkäreille, joilla ei ole käytettävissään potilastietojärjestelmää, kertoo viestinnän asiantuntija Pirjo Ikävalko Kelan Kanta-palveluista.

Kelaimen kustannusten jako puhuttaa. Lopullisista käyttömaksuista ei ole tietoa tässä vaiheessa. Myöskään järjestelmän kehitys- ja ylläpitokustannukset eivät ole vielä tiedossa.

Lääkäriliiton mielestä vastaus on yksinkertainen.

– Lääkäreille ohjelman käytön tulee olla ilmaista lukuun ottamatta reseptikeskuksen käyttömaksua. Näin linjataan lakiesityksen perusteluissa. Nykyisin käyttömaksu on 24 senttiä lääkemääräystä kohden, terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski Lääkäriliitosta sanoo.

– Se on mielestäni varsin kohtuullinen kustannus.

Mobiiliversiota joutuu odottamaan

Reseptiohjelman käyttöä varten tarvitaan tietokone, internet-yhteys ja noin 20–30 euroa maksava kortinlukija, johon voi liittää varmennekortin.

Varmaa on, ettei Kelainta voi ensi vaiheessa käyttää kännykällä. Mobiiliversion aikataulu ei ole varmistunut.

Myös muutamat yritykset tarjoavat selainpohjaista e-reseptipalvelua, joka ei ole sidottu potilastietojärjestelmiin. Näistä veloitetaan joko kiinteä kuukausimaksu tai reseptiä kohden perittävä maksu.

Tekniikan pettäminen 
sallii poikkeuksen

Vuorenkoski muistuttaa, ettei reseptin kirjoittaminen ilman teknologiaa ole onnistunut aiemminkaan.

– On tarvittu vähintään kynä ja paperi tai puhelin ja puhelinlinja. Tietokone ja internet-yhteys on tälle jatkumoa ja osa nykyaikaa. Toki ymmärrän, että muutos voi olla osalle kollegoista iso, hän sanoo.

– Jos jokainen Suomen 20 000 lääkäristä kirjoittaa vuoden aikana reseptejä esimerkiksi neljälle läheiselleen, on kyseessä iso joukko potilaita, Vuorenkoski korostaa.

Kaikkien on tarkoitus kirjoittaa reseptit sähköisinä potilastietojärjestelmän kautta tai reseptiohjelmalla vuoden 2017 alusta. Vuorenkoski muistuttaa, että sen jälkeenkin paperi- ja puhelin­reseptit säilyvät poikkeustapauksissa.

Poikkeus voi olla se, että potilas on vastaanotolla, mutta tietoliikenneyhteydet eivät toimi tai vapaa-ajalla lääkärin tietokone on rikki.

– Se, ettei ole hankkinut tarvittavia laitteita, ei kuitenkaan riitä paperireseptin syyksi, Vuorenkoski muotoilee.

”Suhtautuminen e-reseptiin riippuu tietojärjestelmästä”

Terveyskeskuslääkäri, Yleislääkäriyhdistyksen puheen­johtaja Arto Virtanen on seurannut läheltä e-reseptin historiaa.

Päivittäiseen työhön Nurmijärven terveyskeskukseen 
e-reseptit tulivat toukokuussa 2012, mutta Virtanen oli jo 1990-luvun lopulla ensimmäisessä e-reseptin pilottihankkeessa.

– Tuntuma kentällä on, että lääkkeen kirjoittaminen 
e-reseptillä on helppoa, mutta lääkityslistan helppo ylläpitäminen ei ole toteutunut. Jotkut potilastietojärjestelmät toimivat ketterämmin e-reseptin kanssa kuin toiset eli suhtautuminen e-reseptiin riippuu usein siitä, mikä tietojärjestelmä lääkärillä on käytössä, Virtanen summaa.

Lääkityslistan ylläpito reseptikeskuksen kautta on kankeaa ja vie runsaasti aikaa.

– Lakipykälät pitäisi muokata uudelleen, että käyttö yksinkertaistuisi. Järjestelmä esimerkiksi varmistaa joka vaiheessa uudelleen, että lääkärillä on yhä oikeudet ja tässä tulee viivettä.

Myös lääkkeen mitätöiminen on kankeaa eikä 16 kuukautta vanhan lääkkeen uusiminen onnistu ilman, että lääkityksen aloittaa ensin uudelleen. Sähköisen reseptin uusiminen on huomattavasti hitaampaa kuin paperireseptin, Virtanen huomauttaa.

– Reseptien uusimisen takia yleislääkäriltä jää nyt päivittäin keskimäärin yksi potilas hoitamatta. Ei ole pieni asia, että vastaanottokäyntien määrä putoaa 5–10 prosenttia.

– Lopulta tässä on silti enemmän plussaa kuin miinuksia, varsinkin jos puutteet saadaan kuntoon.

Maria van der Meer
Kuva: Mikko Käkelä

Lue koko juttu perjantaina 13.2.2015 ilmestyvästä Lääkärilehdestä 7/2015.