Lehti 32: Ajan­kohtai­sta 32/1999 vsk 54 s. 3994

DNA-tutkimuksista apua ruokamyrkytysten selvittämiseen

- Ruokamyrkytystapausten piirteet ovat olennaisesti muuttuneet viime vuosien aikoina - ja ne muuttuvat edelleen. Aiemmin esiintyi sellaisia epidemioita, jotka olivat ajallisesti ja paikallisesti tarkoin rajautuneita. Näissä epidemioissa oli korkea sairastuvuus ja havainnon epidemiasta tekivät usein siihen sairastuneet henkilöt itse. Paikallisten terveysviranomaisten helposti selvittämät tapaukset olivat usein seurausta jostakin selvästä ruoanvalmistusvirheestä. Näistä tapauksista on opittu ja ruokaa osataan nykyisin valmistaa turvallisemmin. Epidemiatkaan eivät ole enää entisen kaltaisia, kertoi Helsingin yliopiston yliassistentti, eläinlääkäri Sebastian Hielm tämän syksyn Eläinlääkäripäivillä.

Nykyisin ruokamyrkytystapaukset ovat osa laajoja ja monimutkaisia epidemioita. Tautia aiheuttavat tällöin esimerkiksi Listeria monocytogenes, Yersinia enterocolitica tai EHEC. Nyt arvellaan, että esimerkiksi osa raskauden varhaisessa vaiheessa tapahtuneista keskenmenoista on listerian aiheuttamia. Uudentyyppisten ruokamyrkytysten aiheuttajat hyötyvät elintarviketuotannon teollistumisesta ja kansainvälistymisestä, koska esimerkiksi elintarvikkeiden kuljetusmatkat ovat pitemmät kuin aiemmin.

-Koska sairastuvuus on tällöin pieni, ovat ainoat epidemioiden havaitsemiskeinot kansallisten terveysviranomaisten laajat taudin seurantajärjestelmät. Vain luomalla riittävän laajoja ja tarkkoja dynaamisia tietokantoja ruokamyrkytysmikrobien tunnistusprofiileista pystytään osoittamaan epidemioiden aiheuttajan alkuperä. DNA-pohjaisten mikrobien tunnistusmenetelmien käyttöönotto 1990-luvulla on mahdollistanut tällaiset tiedonkeruujärjestelmät. Ainoastaan sellaisilla menetelmillä kuin pulssikenttäelektroforeesityypityksellä, ribotyypityksellä ja AFLP:llä on riittävän suuri eri bakteerikantojen erottelukyky. DNA-profilointi havaitsee pienimmätkin muutokset tutkittavien bakteerikantojen perimässä, mikä mahdollistaa täysin kloonien liittämisen toisiinsa. Kaikissa epidemiaselvityksissä on kyse juuri tästä: jostakin elintarvikkeesta tulee löytää ruokamyrkytyspotilaasta eristettyä mikrobikantaa täysin vastaava kanta eli klooni, jatkoi Hielm.

Lue myös

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030