Denguekuume on WHO:n mukaan yleistynyt nopeasti.

Denguekuume on WHO:n mukaan yleistynyt nopeasti.

Vielä 1970-luvulla denguekuumetta tavattiin kotoperäisenä vain yhdeksässä maassa. Tällä hetkellä se on kotoperäinen sairaus yli sadassa maassa Afrikassa, Amerikan mantereella, Välimeren alueen itäosissa, Kaakkois-Aasiassa ja läntisen Tyynenmeren alueella. Joissakin Aasian ja latinalaisen Amerikan maissa denguekuumeen vakavista muodoista on tullut yleisin syy, jonka vuoksi lapset joutuvat sairaalaan tai kuolevat. Myös Euroopassa on havaittu viime vuosina muutamia kotoperäisiä tartuntoja.

Noin 40 % maailman väestöstä asuu tällä hetkellä denguekuumeen riskialueilla. WHO:n arvion mukaan denguetartuntoja saattaa olla vuosittain 50–100 miljoonaa. Dengueviruksella on neljä serotyyppiä: DEN-1, DEN-2, DEN-3 ja DEN-4. Sairastunut saa immuniteetin sitä serotyyppiä vastaan, joka hänen sairautensa aiheutti. Hän voi kuitenkin sairastua muiden serotyyppien aiheuttamaan denguekuumeeseen. Toistuvat denguekuumeinfektiot lisäävät vakavan denguekuumeen riskiä.

Tavallisesti denguekuumevirus aiheuttaa flunssankaltaisen taudin. Vakavissa tapauksissa potilaalle voi kehittyä dengueverenvuotokuume tai septinen sokkioireyhtymä. Vakavaan denguekuumeeseen voi kuolla viidennes sairastuneista, jos asianmukaista hoitoa ei ole tarjolla. Hoitoonpääsy vähentää kuolleisuuden alle 1 %:iin.

Denguekuume on hyttysten välittämä sairaus. Aedes aegypti -lajin hyttyset ovat taudin ensisijaisia levittäjiä. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa denguekuumetta levittävät Aedes albopictus -lajin hyttyset, jotka pystyvät sopeutumaan viileisiin oloihin.

Denguekuumeeseen ei ole lääkettä eikä rokotetta. Tällä hetkellä ainoat keinot denguekuumeen leviämisen estämiseen ovat hyttysenpistoilta suojautuminen ja hyttysten torjunta.

Hertta Vierula
Kuva: James Gathany/CDC