Amerikkalaiset suositukset D-vitamiinin turvallisen saannin ylärajasta nousivat 50 mikrogrammasta 100 mikrogrammaan päivässä. Suomessa suositeltu yläraja on 50 mikrogrammaa.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa suositellaan, että alle 70-vuotiaan D-vitamiinin saanniksi riittää 15 mikrogrammaaa (600 IU) päivässä. Aiempi suositus oli iästä riippuen 5–10 mikrogrammaa.

– Meillä suositus on nyt alle 60-vuotiailla tuo 7,5 mikrogrammaa ja sitä vanhemmilla 20 mikrogrammaa päivässä. Tuo uusi amerikkalaissuositus tulee varmasti meilläkin herättämään keskustelua, kun ravitsemussuosituksia uusitaan vuonna 2012, arvioi ravitsemusepidemiologi, FT Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Virtasen mukaan näin varovainen saantisuosituksen nosto oli aiheellinen, sillä meillä ei vielä luotettavaa kokeellista näyttöä turvallisesta D-vitamiinin saannin ylärajasta.

– Aiemmat tutkimukset yksittäisten vitamiinien sairauksia ehkäisevistä vaikutuksista eivät ole olleet rohkaisevia, joten vaikka yleisellä tasolla vitamiinien ja hivenaineiden hyödyllisyys tunnetaan, jotkut vitamiinilisäykset ovatkin tuoneet enemmän haittoja kuin hyötyä. Näinhän kävi taannoin esimerkiksi beetakaroteenille, jonka lisäys ruokavalioon osoittautuikin tupakoitsijoille haitalliseksi, Virtanen sanoo.

Amerikkalaiset suositukset D-vitamiinin turvallisen saannin ylärajasta nousivat 50 mikrogrammasta 100 mikrogrammaan päivässä. Suomessa suositeltu yläraja on 50 mikrogrammaa.

Tarvitaanko lisävitamiinia purkista vai riittääkö ravinnosta ja kesällä auringosta saatu D-vitamiini?

– Vaikka olisi kuinka ahkera kalansyöjä ja käyttäisi D-vitaminoituja maitotuotteita, suomalaisen on vaikea päästä lähellekään tuota ylärajaa. Kalanmaksaöljystä saa myös hiukan D-vitamiinia, mutta omega-valmisteissa sitä ei ole. Talvikuukausina pelkästä ruoasta alarajankin saavuttaminen on osoittautunut haasteelliseksi, joten D-vitamiinin ottaminen purkista on varsinkin talvikuukausina perusteltua, toteaa Jyrki Virtanen.

D-vitamiini ja kuolemanriski

D-vitamiini on parhaillaan yksi kiivaimmin tutkittavia vitamiineja kansainvälisesti, ja siitä keskustellaan paljon myös julkisuudessa. Mistä on kyse, aidosta huolesta vai markkinointiponnisteluista?

– En usko, että tämä on ihan markkinavetoista, koska D-vitamiini on kuitenkin suhteellisen halpa valmiste. Nähdäkseni kiinnostus on lähtenyt ihan ekologisista ja epidemiologisista tutkimuksista, joissa D-vitamiinipuutoksen ja monien sairauksien välillä on löydetty yhteyksiä. Tieteellinen mielenkiinto on virinnyt tiedon karttuessa, Virtanen toteaa.

Itä-Suomen yliopistossakin on viime vuosina tutkittu paljon D-vitamiinia ja seerumin kalsidiolipitoisuutta. Marraskuun alussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin D-vitamiinin puutoksen (alle 50 nmol/l) kaksinkertaistavan kuolemanriskin yhdeksän vuoden seurannan aikana.

– Mikäli vain rahoitus järjestyy, aloitamme ensi vuonna suuren kokeellisen tutkimuksen, jolla pyritään selvittämään D-vitamiinilisän vaikutuksia yleisempien kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä syöpien ilmaantumiseen, kertoo Jyrki Virtanen.

Tällainen tutkimusnäyttö tällä hetkellä puuttuu, kuten myös uusissa amerikkalaissuosituksissa todetaan.

D-vitamiinin yliannostus on erittäin harvinainen, mutta pahimmillaan vaikea tila, joka johtaa veren kalsiumpitoisuuden lisääntymiseen ja aiheuttaa muun muassa munuaiskiviä ja sydänoireita.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac