D-vitamiinin puute altistaa rasitusmurtumille
Tutkimuksen mukaan kohonnut seerumin TRACP5b-arvo nosti murtuman todennäköisyyden kahdeksankertaiseksi verrokkeihin nähden.
LL Juha-Petri Ruohola havaitsi tutkimuksessaan, että murtumapotilaiden keskimääräiset D-vitamiinitasot olivat merkitsevästi alhaisemmat kuin verrokeilla. Tutkimus osoitti, että kohonnut seerumin TRACP5b-arvo nosti murtuman todennäköisyyden kahdeksankertaiseksi verrokkeihin nähden.
Tutkimuksessa selvitettiin magneettikuvauksen avulla, millaisia luumuutoksia tai muita syitä löytyi 154 potilaan kliinisesti epäselvän rasitusperäisen sääri- tai pohjekivun taustalta. Magneettitutkimus paljasti 86 potilaalla yhteensä 143 rasitusmurtumaa, joista 99 prosenttia sijoittui sääriluuhun ja 57 prosenttia sen alimpaan kolmannekseen.
Pitkällä 20-vuoden seuranta-ajalla selvitettiin lisäksi reisiluun kaulan rasitusmurtumien esiintyvyys varusmiesten palvelusaikana sekä näiden murtumien johdosta hoidettujen potilaiden toipuminen. Tulokset osoittivat, että sijoiltaan menneet murtumat johtavat useimmilla potilailla komplikaatioihin, kun taas paikallaan pysyvät murtumat lähes aina paranevat oireettomiksi.
– Tehokkaalla ohjeistuksella on selvästi mahdollista vaikuttaa rasitusmurtumien varhaiseen diagnosointiin ja siten myös välttää komplikaatioita, Ruohola toteaa.
Rasitusmurtuma syntyy, kun luun kuormituksen kesto ylittyy varsinkin jyrkässä nousujohteisessa ja liian nopeatahtisessa harjoittelussa. Pahimmillaan murtuma voi johtaa pysyvään invaliditeettiin.
Väitöskirja tarkastetaan 9.3. Helsingin yliopistossa.
Miia Soininen