Lehti 11: Ajankohtaista 15.3.2019 11/2019 vsk 74 s. 666 - 669

Aukeni aivan uusi maailma

Leena Junttila ei suunnitellut muuttavansa lääkäriksi Pohjois-Norjaan. Sitten hän näki ensi kerran Tromssan rannikon maisemat.

Hannu Ollikainen

Eletään syksyä 2005. Torniossa terveyskeskuslääkärinä työskentelevän Leena Junttilan puoliso esittää ajatuksen muutosta Tromssaan. Merigeologille voisi aueta mahdollisuus postdoc-tutkimukseen Pohjois-Norjan yliopistossa.

"Minulla ei ollut minkäänlaista paloa, että olisi pitänyt lähtä Norjaan tai muualle ulkomaille. Olin tyytyväinen työssäni ja elämässäni Suomessakin.

Tehtiin sitten viikonloppureissu Tromssaan, kun en ollut koskaan täällä käynyt. Kun lähdettiin Kilpisjärveltä ajamaan tännepäin, edessä avautui yhtäkkiä ihan eri maailma, semmoinen positiivinen yllätys. Sillä matkalla totesin, ettei tämä ole ollenkaan hassumpi paikka.

Vuoden 2007 maaliskuussa muutettiin tänne. Tiedossa oli, että täällä ollaan vuosi.

Sitten tuli toinen vuosi. Alkoi vaikuttaa siltä, ettei täältä ihan heti lähdetäkään takasin. Olin ollut ensimmäisen vuoden lapsen kanssa kotona, mutta siinä vaiheessa ajattelin, että nyt pitää löytää jokin minun oma juttu. Ammattia voi harjoittaa täälläkin.

Yliopistosairaalan puolelta ei irronnut sijaisuuksia, joita olisin tarvinnut puuttuviin erikoistumispalveluihin. Täällä ei ole samanlaisia yleislääketieteen koulutusvirkoja kuin Suomessa.

Sitten tämä nykyinen työpaikkani tuli auki. No, haetaan nyt sitäkin. Haastattelun jälkeen tuli ilmoitus, että tarjoamme paikkaa.

Se ei ollut mikään pieni asia, koska täytyi ostaa osakkeet praktiikkaan. Perusterveydenhuollon lääkäriasemat ovat täällä sillä tavalla yksityisiä, että kaikki lääkärit ovat osakkaita. Täytyy investoida omaa rahaa, että pääsee aloittamaan. Mutta se onnistui."

Pyörivälle hihnalle

Kun ostaa lääkäriltä osakkuuden, ostaa myös hänen potilaslistansa.

"Töihin pääsee ensimmäisestä päivästä lähtien. Ei tarvitse ryhtyä hankkimaan potilaskuntaa.

Mie aloitin elokuussa 2009. Olihan se haastavaa, kielen kanssa varsinkin. Kun muutimme, en osannut norjaa ollenkaan. Oli kouluruotsi pohjalla, sitten norjalaisten lehtien ja kirjojen lukemista ja telkkarin katsomista. Yritin päästä käyttämään norjaa aina kun mahdollista.

Töissä kielitaito parantui pakostakin huomattavasti nopeammassa tahdissa. Hankalimpia olivat puhelinajat. Ei auttanut muu kuin käyttää vastakysymyksiä, että tarkoititko tätä vai sitä. Onneksi ihmiset ovat tottuneet kuuntelemaan norjaa aksentilla.

Varsinkin alkuvaiheessa tuntui, että haastetta oli ihan tarpeeksi lääketieteellisesti ja rutiinien opettelussa. Mutta oli vielä otettava vastuuta firman budjetista ja henkilökunnasta. Sellaiseen en ollut saanut koulutusta missään vaiheessa."

Julkisen ja yksityisen hybridi

Tromssalainen lääkäriasema on lääkärien osakeyhtiö, jonka sijainnista, budjetin raameista ja potilaslistoista päättää kaupunki. Lääkäri toimii yrityksessään ammatinharjoittajan tapaan.

"Meitä on kuuden lääkärin praktiikka. Olemme muun henkilökuntamme työnantajia.

Kaupunki päättää miten lääkäriasemat sijoittuvat ja kuinka monta lääkäriä kaupungissa on.

Potilaiden listautuminen on vapaata – voit valita omalääkärin mistä haluat. Tavoite on, että listoilla olisi aina vapaata ja ihmisillä mahdollisuus vaihtaa.

Lääkäriaseman tulot koostuvat meidän lääkärien maksamista tilavuokrista, jotka kattavat myös henkilökunnan palkat ja tarvikkeet.

Aseman tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, eikä osinkoja jaeta. Budjetti tehdään periaatteella plus-miinus-nolla.

Lääkärin tulot muodostuvat listan pituudesta riippuvasta kaupungin kuukausikorvauksesta, sairausvakuutuskorvauksista ja muista potilasmaksuista.

Jos tätä ajattelee yksittäisen lääkärin kannalta, niin kauhistus, aloitat joka ikinen kuukausi miinukselta. Ensin pitää kompensoida kaupungilta tulevan listakorvauksen ylittävä osuus tilavuokrasta. Vasta siitä eteenpäin sinulla on tuloja.

Jos on lomalla, sairaana tai kurssilla, rahaa ei tule. Kursseilla on kuitenkin käytävä, koska erikoistuminen on uusittava viiden vuoden välein, ja siihen tarvitaan määrätyt koulutuspisteet.

Tämä on yrittäjän arkea, mutta kaupungin kannalta aika edullinen systeemi. Jos tekisin näitä hommia kaupungin palveluksessa, kuukausipalkka olisi ihan muuta kuin nyt tuleva korvaus. Eikä kaupungin tarvitse huolehtia henkilökunnastamme.

Yrittäjällä on paljon vastuuta, mutta on myös vapautta."

Norja vs. Suomi

Kokemus kahdesta eri maasta ja työkulttuurista antaa mahdollisuuden vertailla.

"Jos veisin jotakin täältä Suomen perusterveydenhuoltoon, se olisi jatkuvuus. Pitkäaikaisseuranta on tämän systeemin ehdottomasti paras puoli.

Sie tunnet hyvin listasi potilasjoukon, ja potilaat tuntevat sinut. Näet näitä ihmisiä erilaisissa tilanteissa, heillä on erilaisia sairauksia ja erilaisia elämänvaiheita.

Ei ole itsestään selvää, että kaikki saman perheen jäsenet ovat listallasi, mutta saattavat olla, ja joskus on jopa useampi sukupolvi. Äiti ja lapset ovat yleensä samalla lääkärillä.

Potilaansa oppii tuntemaan, mikä antaa perspektiiviä varsinkin, jos heillä on vaikeuksia esimerkiksi ihmissuhteissa. Oireille ei aina löydy koululääketieteen selitystä. Kun tunnetaan, on helpompi ottaa puheeksi, että voisko tässä taustalla olla muut syyt kuin joku somaattinen juttu.

Auttaa myös, kun tietää, että tällä perheellä on tämmöiset resurssit hoitaa asioita itse, tällä toisenlaiset ja tuen tarvetta.

Työstä Suomessa muistan hyvinä sairaanhoitajien vastaanotot. Niitä meillä ei ole.

Lääkäriaseman lähihoitajat ottavat näytteitä, poistavat tikkejä, pistävät ja muuta semmoista, mutta sairasvastaanottoa he eivät pidä.

Kaikki pienetkin asiat tulevat meille lääkäreille. Joskus aattelee, että onko tämä nyt ihan välttämätöntä.

Näin täällä on ainakin isoissa kaupungeissa. Yhdelläkään lääkäriasemalla ei ole sairaanhoitajaa, koska sellaisen palkkaaminen olisi meille työnantajina taloudellisesti iso juttu."

Lääkäripula norjalaiseen tapaan

"Omalääkärisysteemi on ollut täällä pitkään käytössä ja toiminut hyvin, mutta nyt omalääkärien rekrytointivaikeudet ovat hyvin paljon tapetilla. Ne ovat todellisuutta.

Ne koskevat erityisesti nuoria lääkäreitä. Mutta ei kokeneitakaan tahdo saada jatkajiksi, kun kollegat eläköityvät tai lopettavat muista syistä.

Nuorten lääkärien kohdalla kyse on rahasta. Siitä, että lääkäriasemasta täytyy ostaa osakkuus ennen kuin voi aloittaa omalääkärinä. Vaikka potilaita riittää ja palkkatulot saa joka tapauksessa, alkupääoman satsaus on monelle kynnyskysymys.

Riskiä ei haluta lisää elämänvaiheessa, jossa voi olla jo opinto- ja asuntovelkaa ja pieniä lapsia, jotka sairastavat paljon, eikä yrittäjä pääse töihin. Ymmärrän kyllä.

Näitä ongelmia koettavat ratkoa Norjan lääkäri- ja yleislääkäriliitot yhdessä terveysministeriön kanssa. Muutoksia on tulossa, mutta katsotaan, millä aikataululla ja kuinka konkreettisia.

Ratkaisu voisi olla, että valmistumisen jälkeen omalääkäreiksi aikoville ja yleislääketieteeseen erikoistuville olisi tarjota kuukausipalkkaisia koulutusvirkoja. Taloudellinen epävarmuus jäisi silloin ensimmäisinä työvuosina pois.

Kokeneita omalääkäreitä tiedän lopettaneen sen takia, että arki on mennyt niin mahottomaksi. Työmäärä on kasvanut niin suureksi, että se vaan ei ole enää toiminut.

Työtään voi kyllä tiettyyn pisteeseen itse säädellä. Listan kokoon pystyy vaikuttamaan, mutta listan suuruuskaan ei kerro koko totuutta siitä kuinka paljon se työllistää. Vie paljon enemmän aikaa, jos listalla on paljon monisairaita ja vaikka psykiatrisia potilaita kuin jos porukka on kohtuullisen perustervettä ja käy lääkärissä harvoin.

Paljon puhutaan myös ilmiöstä, jonka olen itsekin täällä kymmenen vuoden aikana nähnyt. Potilasjoukko, jota ennen seurattiin erikoissairaanhoidossa, on siirretty entistä aikaisemmassa vaiheessa perusterveydenhoitoon ilman, että siihen on välttämättä resursseja.

Nämä taitavat olla yleismaailmallisia ongelmia."

––

Omin sanoin -haastattelusarja päättyy tähän. Sarjassa tavattiin 17 kollegaa:

Fast track vei ortopedin

Konsta Pamilosta ei tullutkaan diplomi-insinööriä, mutta prosessit kiehtovat lääkärinäkin.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/fast-track-vei-ortopedin/

Moniottelija töissä ja siviilissä

"On hyvä tehdä aina pikkasen enemmän kuin viittis", sanoo sotilaslääkäri Richard Lundell.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/moniottelija-toissa-ja-siviilissa/

Lääkäri neljännellä urallaan

"Semmoinen lääkärin ura kuin urat nykyisin ovat. Opiskellaan monta ammattia ja toimitaan hyvin erilaisissa tehtävissä", sanoo aluehallintoylilääkäri, LT Tuula Tarkiainen.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laakari-neljannella-urallaan/

Vainajalla on paljon kerrottavaa

– Kuolemansyyn selvityksessä voi olla mukana vainajan koko elämäntarina, muistuttaa oikeuslääkäri Katri Virtanen.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/vainajalla-on-paljon-kerrottavaa/

Mihin hän vielä ehtiikään?

Dosentti Jani Tikkasen CV näyttää paljon vanhemmalta kuin hän itse on.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/mihin-han-viela-ehtiikaan/

Eeka

Eeva-Kaisa Titov on lääkäri ja kirurgi vastoin tahtoaan, mutta kaikin voimin ja koko sydämellään.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/eeka/

Valmentajasta tulee parantaja

Kandina koettu kollegiaalisuus on vahva syy palata lääkäriksi Suomeen, kertoo Tartosta valmistuva Anne Hillamaa.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/valmentajasta-tulee-parantaja/

Lue myös

Liian harva lääkäri ryhtyy tutkijaksi

– Lääkäreiden osuus biolääketieteellisillä aloilla väittelevistä on vähentynyt, muistuttaa professori Olli Kallioniemi.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/liian-harva-laakari-ryhtyy-tutkijaksi/

Globaali medisiinari

Lääketieteen kandidaatti Jonne Juntura on kivunnut lääketieteen opiskelijajärjestöjen ylimpään kerrokseen työskentelemään globaalin terveyden puolesta. Välillä oman terveytensä kustannuksella.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/globaali-medisiinari/

Olen yhteistyöntekijä

Moniammatillisuus. Koulutus. Yhteistyö. Moni käyttää näitä sanoja, mutta erikoislääkäri Kirsimarja Metsävainio tekee niistä käytäntöä.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/olen-yhteistyontekija/

Yksi meno-paluu Rantasalmelle

Eräänä päivänä kaikki kääntyi päälaelleen. Esa Ruuskanen palkattiin terveyskeskuksen ulkoistajaksi.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/yksi-meno-paluu-rantasalmelle/

Alkaa oma aika

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve jää eläkkeelle.

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/alkaa-oma-aika/

Lääkäri ilman sektorirajoja

Erfan Jahangiri yhdistelee sujuvasti julkista ja yksityistä työtä.