Astmapotilaiden hoitotasapaino huonompi kuin lääkärit tietävät
– Kun potilaiden ja lääkärien käsitykset poikkeavat näin selvästi, hoito voi olla alimitoitettu, sanoo keuhkosairauksien ylilääkäri Kari K. K. Venho Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Potilaat ovat ilmeisesti tottuneita oireisiinsa ja arvioivat siksi ne lieviksi. Venho muistuttaa, että seurantakäynneillä potilasta on kuulusteltava tarkasti.
Suomessa astmakuolemat ja astmapotilaiden sairaanhoidon tarve eivät ole lisääntyneet, vaikka potilasmäärä on kasvanut. Tämän tutkimuksen mukaan päivystyskäyntejä oli vain 15 %:lla potilaista vuoden aikana ja käyntejä terveyskeskusvastaanotolla keskimäärin 1,5 vuodessa. Myös lääkityksen merkitys näkyy menneen perille. Tulehduslääkettä käytti vastaajista 80 % ja kohtauslääkitystä 75 %, ja valtaosalla lääkkeenkäyttö oli säännöllistä. Miksi sitten oireilu on niin yleistä?
– Astmapotilaiden hoitomyöntyvyydessä on ongelmia. Potilaat eivät välttämättä käytä lääkitystä ohjeen mukaan. Myös seurannassa voi olla puutteita, ja tällöin lääkitystä ei räätälöidä potilaan mukaan vaan väärät annokset jäävät päälle, pohtii ylilääkäri Kari K. K. Venho.
Venho pitää tärkeänä varhaisen hoidon tehostamista. Aiheesta odotetaan ensi vuonna tutkimustuloksia suurista aineistoista.
Yllättäen tutkimuksessa kävi ilmi, että astmapotilaat eivät pidä kohtauslääkitystä mukanaan. Etenkin lapsilla lääke oli harvoin mukana, mutta aikuisistakin vain joka kolmas oli varautunut kohtauksiin.
Hengitysliitto Helin tutkimukseen osallistuneet potilaat oli poimittu järjestön omasta jäsenrekisteristä, ja järjestöaktiiveina heidän voidaan olettaa olevan tavallista valistuneempia potilaita. Jos valikoituneisuus vaikuttaa tuloksiin, keskivertopotilaiden hoitotasapaino saattaa olla vieläkin huonompi.
MARIANNE JANSSON
