Suomessa alkaneessa monikeskustutkimuksessa selvitetään asetyylisalisyylihapon vaikutusta raskaustoksemian ehkäisyssä ja lapsettomuuden hoidossa. Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistollisissa keskussairaaloissa tehtävään tutkimukseen pyritään saamaan mukaan yhteensä 10 000 naista, jotka tulevat koeputkihedelmöitykseen.

Tutkimus tehdään kaksoissokkotutkimuksena. Kun otetaan huomioon todennäköisyys, jolla koeputkihedelmöitys johtaa lapsen syntymään, on tavoitteena, että lopullisessa tutkimuksessa olisi mukana 2 000 synnyttävää äitiä, joista puolet saa asetyylisalisyylihappoa, puolet lumelääkettä.

– Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on selvittää, ehkäiseekö mini-ASA-hoito, eli 100 mg:n vuorokausiannos, raskaustoksemian kehittymistä, kertoo tutkimusta Kuopiossa vetävä ma. professori Seppo Heinonen KYS:sta. Samalla kuitenkin selvitetään myös asetyylisalisyylihapon vaikutusta lapsettomuuden hoidossa.

– On kuvattu, että pieniannoksinen ASA koeputkihedelmöityshoitojen yhteydessä aloitettuna vaikuttaisi edullisesti niin, että munasoluja saadaan enemmän ja ne hedelmöityisivät tehokkaammin. Ajatusmalli on, että ASA tehostaisi kohdun ja munasarjojen verenkiertoa, Heinonen selittää.

Lancetissa julkaistiin vuonna 1994 lähes 10 000 raskaana olevaa naista käsittäneen suuren CLASP-tutkimuksen tulokset asetyylisalisyylihapon vaikutuksista ennen kaikkea raskaustoksemian ehkäisyssä. ASA-hoidolla ei kuitenkaan pystytty ehkäisemään raskaustoksemian kehittymistä.

– CLASP-tutkimuksesta kuitenkin nähtiin, että mitä aikaisemmin ASA-hoito aloitetaan, sitä todennäköisemmin siitä on hyötyä. Siinä oli pieni tendenssi, ei merkitsevä, mutta kuitenkin, Heinonen kertoo.

Hänen mukaansa tulokset viittasivat myös siihen, että mitä aikaisemmin toksemia kehittyy ja mitä voimakkaampi se on, sitä todennäköisemmin ASA suojaisi sitä vastaan.

– Eli aloitetaan hoito jo siinä vaiheessa, kun lapsen hankkimista vasta suunnitellaan.

Pilotointivaiheessa oleva tutkimus jatkuu Heinosen mukaan ainakin viisi vuotta.

SUVI SARIOLA