Armeijan opit voi hyödyntää erikoistumisessa

Lääkintäreserviupseerikurssin oppeja on mahdollista hyväksilukea erikoistumis­opinnoissa.

Lääkintäreserviupseerikurssin kevään 2018 suuronnettomuusharjoituksessa Riihimäen Sotilaslääketieteen keskuksessa lääkintäupseerikokelaat oppivat toimimaan katastrofi­tilanteissa.

Maaret Laakso näkisi mieluusti Puolustusvoimien jalkautuvan lääketieteellisiin tiedekuntiin ja kertovan enemmän lääkintä-RUK:sta.

Suuronnettomuusharjoituksessa toimintatapoja, johtamista ja potilaiden hoitoa opetellaan neljällä rastilla: onnettomuuspaikalla, varsinaisella hoito­paikalla (kuva) sekä kuljetusyksikössä ja lääkintäjohdossa.

– En olisi hakenut varusmiespalvelukseen tällä iällä, jollei siellä olisi ollut mahdollisuutta lääkintäreserviupseerikurssille osallistumiseen.

Näin kiteyttää 30-vuotias reservin lääkintävänrikki Maaret Laakso. Hän työskentelee Lapin keskussairaalassa anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuvana lääkärinä.

Lääkintä-RUK:n suorittaneena Laakso on harvojen joukossa, koska lääkintäreserviupseerikurssille osallistuu yhä vähemmän lääkäreitä. Kurssin suosio on laskenut 80–90-lukujen huippuvuosista. Joka heinäkuu armeijaan astelee saapumiserä alokkaita, joiden joukosta noin kaksikymmentä opinnoissaan loppuvaiheessa olevaa tai valmista lääkäriä osallistuu lääkintä-RUK:iin.

Lisää tietoa kaivataan

Sotilaslääketieteen professori Matti Lehdon mukaan vähentyneelle kiinnostukselle voi olla useita syitä.

– Tätä on pohdittu monessa vaiheessa. Mitkä ovat ne tekijät, joiden takia nuoret lääkärit eivät koe tätä enää niin tärkeäksi? Valtaosa lääketieteellisessä opiskelevista on nykyään naisia, joten silläkin voi olla vaikutusta, koska heidän ei ole pakko suorittaa asevelvollisuutta, Tampereen yliopistossa työskentelevä Lehto miettii.

Tilastot osoittavat kuitenkin, että yhä useampi nainen haluaa lääkintä-RUK:iin. Laaksolla vaakakupissa painoi sieltä saatava ensihoidon ja johtamisen koulutus. Hän kuuli koulutuksen sisällöstä ystäviltään, jotka olivat suorittaneet armeijan aikaisemmin.

– Vähän ihmetytti, kuinka vähän siitä tuli tietoa opiskeluaikana, sanoo Laakso.

Hän näkisi mieluusti Puolustusvoimien jalkautuvan lääketieteellisiin tiedekuntiin.

Ortopedian ja traumatologiaan erikoistuva lääkäri Aleksi Reito TAYS:sta on samoilla linjoilla. Hänestä lääkintä-RUK on hyvä vaihtoehto, josta kannattaa levittää sanaa. Hän tietää, että kynnys mennä armeijaan vanhemmalla iällä voi olla korkea. Toisaalta ikä ja ammatillinen osaaminen voivat tuoda asetoverien edessä arvostusta.

– Huomasin palveluksessa, että sain arvostusta muilta varusmiehiltä.

Hänelle oli selvää jo lääkikseen pääsyn jälkeen, että armeija odottaa valmistumisen jälkeen. Tämä onkin Matti Lehdon mukaan paras aika astella armeijan harmaisiin.

– Lääkintä-RUK:n ja kyseisen henkilön kannalta intti kannattaa suorittaa vasta lääkäriksi kouluttautumisen jälkeen. Heillä on silloin tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, sanoo Lehto.

Lehto muistuttaa, että nykyisellään kaikissa lääketieteellisissä on valinnainen sotilaslääketieteen kurssi, jonka yhteydessä opiskelijat saavat aiheeseen liittyvää infoa.

Armeijan opit voi hyödyntää

Kun lääkintäreserviupseerikurssin käyneet lääkärit kotiutuvat, he voivat hyväksi lukea oppeja lääkärin jatko-opinnoissa.

Lehdon mukaan lääketieteellisillä tiedekunnilla ei aiemmin ollut yhtenäistä käytäntöä hyväksynnän suhteen.

– Siksi päätimme tehdä kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien yhteistoimin asialle jotain, sanoo Matti Lehto.

Tampereen lääketieteellinen tiedekunta arvioi taannoin eri alojen professoreiden myötävaikutuksella, mitkä lääkintä-RUK:n opit voidaan lukea hyväksi erikoislääkärikoulutuksessa, yleislääketieteen erityiskoulutuksessa ja johtamisopinnoissa.

Kun Tampereella hyväksyttiin uusi linjaus, muidenkin lääketieteellisten tiedekuntien oli helppo seurata perässä. Käytäntö on nyt sama kaikkialla.

Harva kuitenkaan on kuullut tästä mahdollisuudesta. Itse asiassa Laakso kuuli siitä vasta Lääkärilehdeltä.

– Täytyy olla yhteydessä yliopistoon, mitä opintoja luetaan hyväksi, toteaa Laakso.

Aleksi Reito kysyi vuonna 2013 armeijasta päästyään, miten johtajaopintoja saisi hyväksiluettua. Suhtautuminen Tampereen yliopistossa oli tuolloin nihkeää. Opinnoista olisi saanut luettua hyväksi kaksi opintopistettä. Hän päätti suorittaa kaikki kurssit ja jätti asian sikseen.

– Jos sitä on yhtenäistetty, niin hyvä, Reito sanoo.

Kumpikin reserviläisistä menisi edelleen armeijaan, vaikka lääkintä-RUKin oppeja ei voisikaan lukea hyväksi erikoistumiskoulutuksessa.

Sivariksi lähtee vuosittain 15–20 lääkäriä

Siviilipalvelukseen hakeutuu noin 7 prosenttia asevelvollisten ikäluokasta. Palvelukseen määrätään noin 11 palveluserässä noin 140 velvollista kerrallaan. Heidän joukossaan vuoden aikana on noin 15–20 lääkäriä.

Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, että siviilipalvelukseen tullaan eri syiden takia, mutta kyseessä on vakaumukseen pohjaava valinta. Siviilipalvelukseen hakeudutaan täyttämällä siviilipalvelushakemus, jossa vakaumusta ei mitata millään tavalla.

– Asepalvelus ei välttämättä enää houkuttele lääkäreitä, jotka ovat muita vanhempia. Toki monella painaa päätöksessään käytännön syyt.

Siviilipalveluksen lääkärit suorittavat samoin kuten muutkin. He saattavat pitää muille sivareille luentoja esimerkiksi liikunta- ja urheiluvammoista.

Sivarilääkärit suorittavat lähikoulutusjakson jälkeisen ajan pääasiassa terveyskeskuksissa tai sairaaloissa.

– Velvollinen hankkii itse palveluspaikan ennakkoon. Oman työnantajan palveluksessa ei voi suorittaa siviilipalvelusta, Reijonen sanoo.

Sivari pitää suorittaa julkisella

Sivarilääkärin pitää työskennellä julkisella puolella. Palvelusta ei voi suorittaa yksityisessä yrityksessä, puolueessa tai ammattijärjestössä. He eivät saa myöskään työskennellä yksityisen palveluntuottajan pyörittämässä terveyskeskuksessa. Reijosen mukaan siviilipalvelusta suorittavasta tulee palveluspaikalle noin 10 000 euron kustannukset.

– Sivarilääkäri ei saa työstään palkkaa, ainoastaan päivärahan ja muut palveluun kuuluvat etuudet.

Reijosen mukaan osa sivarilääkäreistä tekee omalla ajalla töitä esimerkiksi yksityisille palveluntuottajille. Tästä työstä maksetaan toki lääkärin palkka.

Siviilipalveluksen voi suorittaa myös yliopistossa tutkimustyön parissa. Omaa väitöskirjaa tai tutkimusta ei kuitenkaan saa edistää.

Reijosen käsityksen mukaan sivarilääkäri voi hakea, että saa lukea kymmenen kuukauden työrupeaman aikana opittuja asioita hyväksi osana erikoistumisopintoja.

– Koulutuksen järjestäjä vastaa, mitä voi lukea hyväksi. Ihan validia työkokemusta se on, vaikka ei olla virkasuhteessa. On varmaa, että siviilipalveluksen aikana tehty lääkärin työ hyödyntää tulevia opintoja, hän tuumaa.

Lääkintä-RUK osana erikoistumista

Lääkintä-RUK:n tarjoama koulutus käy osaksi erikoislääkärikoulutusta seuraavilla erikoisaloilla:

› akuuttilääketiede

› anestesiologia ja tehohoito

› infektiosairaudet

› korva-, nenä- ja kurkkutaudit

› radiologia

› sisätaudit

› reumatologia

› kardiologia

› liikuntalääketiede

› yleislääketiede

› useimmat kirurgian alat

Erikoisaloilla hyväksytään lääkintä-RUK:n antamaa koulutusta määrä, joka voi olla enintään 25 prosenttia erikoislääkärikoulutuksen teoreettisen koulutuksen kokonaismäärästä.

Lähde: Matti Lehto