Apuvälineiden hankintaan käytetään Suomessa julkisia varoja selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 1999 julkisen terveydenhuollon panostus apuvälineisiin asukasta kohti oli Ruotsissa yli kolminkertainen ja Norjassa viisinkertainen Suomen lukuihin nähden. Apuvälinealan kokonaismarkkinoiden arvo Suomessa oli 220 miljoonaa markkaa.

Varsinkin vanhusten itsenäistä asumista tukevat apuvälineet jäävät monessa kunnassa apuvälinejakelun ulkopuolelle, vaikka oikeaan aikaan saatu apuväline voisi ehkäistä kalliimman avun tarvetta.

– Suomessa kannustetaan kotihoitoon, mutta siihen ei resursoida, sanoo toimitusjohtaja Kaarina Lampén Laboratorio- ja terveydenhuoltoalan tavarantoimittajien yhdistyksestä Sai-Lab ry:stä.

– Kuitenkin sopivien apuvälineiden tuella vanhus saattaisi hoitaa vaikkapa kauppa-asiansa itse eikä tarvitsisi siihen kotiavustajaa, sanoo Lampén. Esimerkiksi liikkumisen apuvälineisiin käytetään Ruotsin ja Norjan terveydenhuollossa asukasta kohti enemmän rahaa kuin Suomessa kaikkiin apuvälineisiin.

Stakesin viime keväänä julkaisema selvitys osoitti apuvälineiden luovutuskriteereissä olevan huomattavaa vaihtelua kunnittain ja jopa saman sairaalan eri yksiköillä. Yhtenäisiä ohjeita apuvälinepalvelusta kaivataan. Apuvälineiden saatavuus heikentyi kunnissa viime vuosikymmenellä, ja monissa kunnissa niistä peritään maksuja. Lisäksi halvat apuvälineet ovat usein jääneet potilaiden itsensä kustannettaviksi.

n MARIANNE JANSSON