Ajan­kohtai­sta

Antibioottiresistentit ESBL-bakteerikannat lisääntyvät Suomessa

Kolmannen polven kefalosporiineille resistentit, laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerikannat (ESBL) ovat lisääntyneet tasaisesti myös Suomessa.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/e.coli_by_SelectPhoto_Pixmac.jpg

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien bakteerikantojen (ESBL) määrä on lisääntynyt merkittävästi kaikkialla maailmassa. Niiden määrä on lisääntynyt tasaisesti myös Suomessa. Sen takia tilannetta on tärkeä seurata jatkuvasti myös täällä, sanoo aihetta tutkinut FM Sofia Forssten.

Beetalaktamaasia tuottavat bakteerit ovat resistenttejä tavallisille beetalaktaamiantibiooteille kuten penisilliinille ja amoksisilliinille. Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat kannat (ESBL) ovat resistenttejä myös kolmannen polven kefalosporiineille. Resistenssi johtaa infektiopotilaiden hoidon epäonnistumiseen ja pitkittymiseen.

Forssten tutki väitöskirjassaan Suomen ESBL-tilannetta vuosina 2002-2007. ESBL-tuottavia bakteerikantoja löydettiin 72 prosentilta seuranta-aikana tutkituista 994 bakteerikannasta. Suomen tilanne on kuitenkin vielä kohtuullisen hyvä verrattuna muihin Euroopan maihin, tutkija toteaa.

Tutkittu aineisto koostui suomalaisilta potilailta kerätyistä Enterobacteriaceae -bakteerikannoista. Tutkimuksessa seurattiin näiden kantojen herkkyyksiä hoidossa käytetyille mikrobilääkkeille. Myös tutkittujen bakteerien beetalaktamaasiresistenssin geneettiset mekanismit määritettiin.

Escherichia coli ja Klebsiella spp. ovat yleisimpiä virtsatieinfektioiden aiheuttajabakteereja. Lisäksi E. coli on yleisin aikuisten avohoitoperäisen sepsiksen aiheuttaja. Enterobakteerit, jotka ovat hankkineet kyvyn tuottaa ESBL-entsyymejä, ovat resistenttejä käytännössä kaikille beetalaktaamiryhmän antibiooteille, karbapeneemeitä lukuunottamatta.

ESBL-tuottavien E. coli- ja Klebsiella spp. -kantojen yleistyminen on merkittävä hoidollinen ja sairaalahygieeninen ongelma. ESBL-kantojen yleistyminen on merkittävä ongelma myös siksi, että näiden kantojen tunnistaminen, seuranta ja tyypitys edellyttävät laboratorioilta erikoistoimenpiteitä, Forssten toteaa.

Lääketieteellisen mikrobiologian alaan kuuluva väitöskirja "Genetic Basis and Diagnostics of Extended-Spectrum b-Lactamases among Enterobacteriaceae in Finland" (Laajakirjoisten b-laktamaasien genetiikka ja diagnostiikka Enterobacteriaceae -kannoissa Suomessa) tarkastetaan Turun yliopistossa 30.10.2009.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030