Antibioottikuurin keskeyttäminen on lääkärin päätös
THL:n ylilääkärin mukaan tutkimustulokset eivät vielä riitä hoitosuositusten muuttamiseen.
Potilaan ei tarvitse syödä antibioottikuuria loppuun, jos taudin oireet helpottavat, todetaan BMJ:ssa julkaistussa tutkimuksessa.
Tutkimuksen mukaan lääkärit voisivat hyvin luopua käytännöstä kirjoittaa reseptiin kehotus, että antibioottikuuri on syötävä loppuun. Pelko siitä, että antibioottikuurin keskeyttäminen antaisi bakteereille mahdollisuuden kehittyä resistensseiksi, ei pitäisikään paikkaansa.
THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen ei ole tutkimuksen johtopäätösten kanssa samoilla linjoilla. Yksi tai muutama tutkimus eivät vielä muuta vallitsevia hoitosuosituksia, vaan lisätutkimusta vaaditaan.
– En sanoisi, että antibioottikuurien loppuun syöminen olisi turhaa. Kysymys on monesta eri mikrobista ja monesta eri taudista. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös potilaan ominaisuudet, onko hänellä immuunipuutosta tai muita vakavaan tautiin altistavia tekijöitä.
Puumalaisen mukaan infektio pitää aina hoitaa lääkärin johdolla. Lääkäri voi sanoa potilaalle, että ottaa yhteyttä, jos oireet paranevat hyvin nopeasti ja kuuria on vielä pitkään jäljellä.
– Lääkärin kanssa keskustellaan, onko antibioottihoidon loppuun saattaminen välttämätöntä vai ei. Edelleen tapauskohtainen, lääkärijohtoinen harkinta on mielestäni järkevintä.
HUS:n infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila oli HS:n uutisessa samaa mieltä Puumalaisen kanssa, että potilaan kannattaa noudattaa aina lääkärin määräystä.
Antibioottien käyttöön suhtauduttava kriittisesti
Vuosien saatossa antibioottikuurien pituudet ovat lyhentyneet, ja samalla hoitotulokset ovat pysyneet hyvinä. Puumalaisen mukaan on muistettava, että hoito on aina yksilöllistä, joten lyhyt antibioottikuuri ei sovi kaikille.
– Kyllä tässä varmasti mennään hyvän ennusteen ja perusterveen potilaan kanssa lyhyempiin hoitoihin. Samaan aikaan väestö vanhenee ja meillä on erilaisia hoitoja, jotka voivat altistaa infektioille, joten hajontaa tulee olemaan hoidoissa enemmän. Joillakin potilailla hoitoaika tulee olemaan lyhyempi ja joillakin pidempi, hän summaa.
Puumalaisen mukaan lääkäreiden kannattaa aina pohtia antibioottien käyttöä kriittisesti. Varmuuden vuoksi ei kannata määrätä antibiootteja, vaan hoidolle täytyy olla indikaatio.
Myös antibioottiresistenssin kehittyminen vaatii Puumalaisen mukaan lisätutkimusta, koska kyse ei ole ainoastaan tautia aiheuttavasta mikrobista vaan hyvin monesta mikrobista, joita ihminen voi kantaa ilman mitään oireita.
– Mitkä ne vaikutukset ovat näiden muiden bakteerien resistenssiin, niin en usko että siihen on vielä ihan lopullista vastausta olemassa. Vaikka yhdellä ihmisellä nämä kolonisoivat bakteerit eivät aiheuttaisi tautia, niin kyllähän ne bakteerit siirtyvät ja voivat aiheuttaa toisella ihmisellä taudin. Sen takia resistenssi pitäisi nähdä laajempana kokonaisuutena, että miten antibiootti vaikuttaa kaikkiin mikrobeihin, joita ihminen kantaa.
Kuva: Panthermedia
