Amnesty Internationalin lääketieteellinen koordinaattori: Vankiloiden terveydenhuollossa edelleen suuria puutteita ympäri maailmaa

Englantilainen James Welsh kävi Suomessa luennoimassa kansainvälisen Global Health -kurssin osallistujille. Welsh tuntee vankien terveydentilan ja kidutuksen merkit. Hän saa raportteja eri puolilta maailmaa toimivilta lääkäreiltä, jotka ovat joutuneet todistamaan ja hoitamaan kidutuksen uhrien fyysisiä ja henkisiä vaurioita.

James Welsh on Amnesty Internationalin lääketieteellisen toimiston koordinaattori. Toimisto sijaitsee Lontoossa, ja Welsh pitää sieltä käsin yhteyttä eri puolilla maailmaa työskenteleviin lääkäreihin, jotka raportoivat ihmisoikeusloukkauksista ja kidutuksista. Lääketieteellinen toimisto on pieni, siellä työskentelee vain 3 vakituista työntekijää, vaikka koko Amnestyn toimistossa heitä on yli 300.

- Vankilaolot, huono kohtelu ja nälkälakot vankiloissa ovat lääketieteellisen toimiston työsarkaa, kertoi Welsh, joka luennoi Helsingissä kansainväliselle Global Health -kurssille kesäkuussa.

Amnestyn keinoja ovat hallitusten painostus ja epäkohtien tuominen julkisuuteen siellä missä se on mahdollista. Lääketieteellinen toimisto pyytää jäseniään kirjoittamaan oikeus- ja vankilaviranomaisille vankien huonosta kohtelusta ja terveydellisistä ongelmista. Kautta linjan vankiloissa on huonompi terveydenhuolto kuin muualla yhteiskunnassa. Monissa vankiloissa ei ole lainkaan terveydenhuoltohenkilöstöä ja vankipopulaatiolla on yleensä jo valmiiksi huono terveys. Terveydenhuoltoa saatetaan käyttää kiristyskeinona: saat hoitoa, jos kerrot meille mitä haluamme tietää.

- Kenelläkään ei ole intressiä sijoittaa vankien terveydenhuoltoon, vaikka pitkällä aikavälillä se olisi viisasta. Päätöksentekijöille pitää tehdä selväksi, että vangitkin tarvitsevat terveydenhoitoa. Jos he eivät ole kuolemaantuomittuja tai istu elinkautista, palaavat he takaisin yhteiskuntaan ja tuovat mukanaan infektionsa, aggressionsa ja vihamielisyytensä. Yhteiskunnan kannattaisi pitää huolta siitä, että vangit tulevat takaisin mahdollisimman terveinä, totesi Welsh.

Kidutusta tapahtuu edelleen, ja sen suhteen pari ensimmäistä päivää vankilassa ovat vangille kaikkein vaarallisinta aikaa. Silloin vanki usein eristetään, eikä hän saa tavata oikeusavustajaansa eikä omaisiaan. Joskus vangitulle tehdään lääkärintutkimus. Tämä ei vielä välttämättä takaa vangille parempaa kohtelua, sillä lääkäri voi joutua kirjoittamaan todistuksen, jossa todetaan ettei kidutusta ole tapahtunut, vaikka siitä olisi selvät merkit näkyvissä.

Selvimpiä kidutuksen fyysisiä merkkejä ovat palovammat, olkanivelten vammat, mustelmat ja ruhjeet. Vaikeammin havaittavia ovat seksuaalisen tai psyykkisen kidutuksen merkit, jotka ovat kuitenkin myös syvimmälle ihmistä loukkaavia.

- Tällainen oli hyvin tavallista aikaisemmin varsinkin Latinalaisessa Amerikassa. Vartija oli läsnä lääkärintutkimuksessa, eikä vanki uskaltanut tehdä valitusta kidutuksesta vielä huonomman kohtelun pelossa. Lääkäri puolestaan oli tavallisesti vankilaviranomaisten puolella tai sitten hänen oli muuten pysyttävä hiljaa oman turvallisuutensa takaamiseksi. Lääkärithän olivat ainoita ulkopuolisia, jotka ylipäänsä pääsivät sisään myös kaikkein tarkimmin vartioituihin vankiloihin. Nykyään tällaista kidutuksen peittelyä ei enää esiinny niin paljon, kertoi James Welsh.

- Vuosien mittaan on kuitenkin tapahtunut paljon edistystä. Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnittäneet julkista huomiota epäkohtiin, ja tänä päivänä on aivan eri asia puhua vankien oikeudenmukaisesta kohtelusta kuin esim. 25 vuotta sitten. Lisäksi joka vuosi joku maa lakkauttaa kuolemanrangaistuksen. Tällä hetkellä 108 maassa se on kokonaan lailla kielletty, noin 90 maassa se on lainsäädännössä olemassa, mutta vain murto-osa käyttää sitä aktiivistesti. Jopa Yhdysvalloissa on havaittavissa muutoksen henkeä. Siellä käytetään kuolemantuomiota noin kerran viikossa, mutta Kiinassa vielä joka päivä, sanoi Welsh.

Lääketiede on niinikään kehittynyt dramaattisesti. Esim. vuonna 1980 American Medical Association kielsi lääkäreitä osallistumasta kuolemantuomion täytäntöönpanoon, koska kuolemantuomio oli lääketieteellistetty ottamalla käyttöön tappava ruiske. Ruisketta käytetään yhä, mutta se annetaan siten, että useiden ihmisten painamista ruiskuista vain yhdessä on kuolettava annos, muissa lumetta. Lääkärit eivät kuitenkaan aseta ruiskua, vaan joku muu terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut henkilö.

- Tällä hetkellä huonoimmat vankilaolot ovat joissakin Lähi-Idän maissa ja Afrikassa. Mutta luvut ja olot muuttuvat koko ajan. Maissa, joissa järjestelmä muuttuu, asiat muuttuvat. Tästä on saatu esimerkkejä mm. Etelä-Afrikasta. Vaikka edistystä tapahtuu, tulee koko ajan uusia asioita. Seuraava suuri huoli on maailmanlaajuinen pakolaiskysymys, joka pitää sisällään paljon vihaa ja syrjintää, totesi James Welsh.