Alkoholismista irti
Apua alkoholismiin on saatavilla ilman pelkoa lääkärinoikeuksien menettämisestä, tietää 36 vuotta raittiina ollut Matti Rossi.
Matti Rossi on hakenut apua alkoholismiin Suomen lisäksi ulkomailta.
Lääkärit sairastuvat alkoholismiin yhtä lailla kuin muutkin ihmiset, tietää raitistunut alkoholisti ja eläkkeellä oleva yleislääketieteen erikoislääkäri Matti Rossi. Hän on nyt ollut 36 vuotta juomatta.
Rossi on mukana ryhmissä, jotka on tarkoitettu päihdeongelmasta kärsivien lääkärien avuksi. Toinen on päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen tarkoitettu ryhmä, joka kokoontuu Helsingissä Lääkäriliiton Lääkäritalossa. Ryhmässä mietitään yhdessä, mitä kautta voi hakea apua. Olisiko sopiva esimerkiksi A-klinikka, Minnesota-hoito tai Kalliola-hoito?
Ryhmä kokoontuu kuukauden ensimmäinen arkilauantai kello 13. Lisäksi toimii lääkäreiden vertaistukiryhmä, joka kokoontuu samassa paikassa lauantaisin kello 16. Ryhmässä jaetaan kokemuksia.
– Tärkeää on ennen kaikkea se, että on joku, joka kuuntelee ja on ollut samassa tilanteessa. Ei olla tuomitsemassa ketään.
Nyt koronan vuoksi ryhmä toimii hybridinä. Osallistujia on sekä paikan päällä että etänä.
Molempien ryhmien toiminta perustuu siihen, että apua saa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Osallistujista ei pidetä kirjaa eikä informoida ketään siitä, mitä näissä tilanteissa tapahtuu.
– Emme kerro kenellekään mitään. Periaate on, että mitä näet ja kuulet täällä, anna sen jäädä tänne.
Vertaistukiryhmä on tarkoitettu lääkäreille, jotka haluavat raitistua. Mukaan pääsee tulemalla paikalle ennen ryhmän alkua. Ryhmät toimivat periaatteella, että kuluvan päivän raittius riittää.
– Krapulaisena melkein useimmat tulevat ensimmäistä kertaa. Näihin ryhmiin tullaan niin, että on kriisi päällä. Ei kukaan ole tullut ryhmään vihellellen.
Rossi tietää, että raitistuminen on prosessi, eikä tapahdu tuosta vaan.
– Alkoholismi on krooninen sairaus, joka vaatii kroonisen hoidon, mutta mahdollisuuksia ja toivoa on.
Toipuminen alkoi AA-ryhmästä
Rossin oma toipuminen alkoi AA-ryhmästä. Hänen alkoholisminsa oli edennyt alkuun hitaasti yksinäisenä tissutteluna töiden jälkeen. Merkittävä käänne juomisessa tapahtui, kun hänet valittiin johtavaksi lääkäriksi työpaikalla. Uusi työ lisäsi stressiä.
– Pyrin tekemään kliinistä työtä aivan yhtä paljon kuin aikaisemmin ja hoitamaan hallinnolliset tehtävät ylimääräisinä siinä sivussa.
Tilanne paheni hiljalleen, ja alkoholia alkoi kulua joka ilta paitsi päivystämisiltoina. Senkin suhteen alkoi tulla lipsumisia niin, että jos oli rauhallinen yö, hän saattoi ottaa yhden oluen aamuyöllä.
– Tuohon aikaan krapulan helpottamiseen piti käyttää jo A 12T:kin. Tästä ei mennyt kuin pari kuukautta, kun saavutin ensimmäisen kerran oman pohjani ja soitin ystävälleni ja pyysin apua. Hän tuli käymään viikonloppuna luonani ja kertoi AA:sta. Tuolloin hakeuduin myös ensimmäisen kerran ryhmään.
Ryhmä auttoi akuutin kriisin yli, mutta raitistuminen ei vielä yrityksistä huolimatta onnistunut. Kun ongelmat väistyivät ja kunto palautui, hän alkoi ajatella, että nyt minä tämän hallitsen. Ongelma kuitenkin vain paheni. Mukaan tulivat myös itsemurha-ajatukset.
– Äitienpäivä -85 oli minulle ratkaiseva kokemus. Tuolloin nyrjäytin krapulassa nilkkani niin pahasti, että jouduin sairaslomalle ja vuoteeseen. Ensimmäisen sairaslomapäivän aikana hain vielä taksilla kaksi pulloa giniä, joista ensimmäisen loppukolmanneksen kohdalla oli minun mittani täysi. Olin epätoivoinen, ja vaihtoehtoni olivat joko ampua itseni tai pyytää apua toisilta. Itkin ja soitin ryhmääni, joka vastasi.
Apua myös ulkomailta
Kolme ja puoli vuotta Rossi pyristeli irti. Oli retkahduksia ja putoamisia. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana pisimmät raittiusjaksot olivat kolmen kuukauden mittaisia. Pitkäjänteinen asian kanssa työskentely kuitenkin hiljalleen alkoi auttaa.
Rossi on saanut apua Suomen lisäksi ulkomailta. Hän on ollut jäsenenä International Doctors in AA -ryhmässä ja British Doctors and Dentist Group -ryhmässä.
– Jos tuntuu, että Suomessa saattaa joutua vaikeuksiin, näihinkin voi ottaa nimettömänä yhteyttä. Kun lähtee hakemaan apua, sitä löytyy itse asiassa ympäri maailmaa, Rossi sanoo.
– Tänään et ole yksin. Parvessa on hyvä lentää.
Lääkäriin luottamuksellisesti
Lääkäriliitto tarjoaa luottamuslääkäripalvelua, joka on lääkärin mahdollisuus käydä luottamuksellisesti lääkärissä.
– Meiltä eivät tiedot mene minnekään eteenpäin, ja palvelua voi käyttää myös nimettömänä, jos haluaa, kertoo työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Eija Hietala, jolla on myös päihdelääketieteen erityispätevyys.
Luottamuslääkärin kanssa yhteistyö on yleensä aluksi nimettömänä ilman hoitosuhdetta asiointia, jolloin ilmoitusvelvollisuus ei voi täyttyä.
Päihdeongelman vuoksi voi tulla vastaanotolle tai saada apua etänä. Käynnillä arvioidaan tilanne ja tehdään yksilöllinen jatkosuunnitelma. Liitto tarjoaa ilmaiseksi kolme ensimmäistä luottamuslääkärikäyntiä. Liiton tietoon eivät tule potilaiden nimet, vaan palvelu on täysin luottamuksellista myös Lääkäriliiton suuntaan.
Päihdeongelmasta kärsivän kohdalla on tärkeää hakea apua ennen kuin ongelma pahenee.
– Päihderiippuvuus on etenevä sairaus, jota ei voi täysin parantaa, mutta sitä voidaan hallita, sanoo Hietala.
Lääkäreiden kohdalla voi ongelmaksi muodostua haitallisella tavalla itselääkitseminen. Myös pelko oikeuksien menettämisestä voi johtaa siihen, ettei uskalleta hakea apua. Hietala korostaa, että oikeuksien menettäminen on äärimmäinen keino, kun tilanne on jo päässyt todella pahaksi, ja siitä ovat vastuussa viranomaiset. Luottamuslääkärit eivät ole viranomaisia.
– Valitettavasti luottamuslääkäri tulee mukaan usein tilanteessa, jossa jo lääkärin oikeuksiin on puututtu ja päihdekäyttötilanne on päässyt etenemään pitkälle. Toive olisikin, että asianomainen saisi ajoissa riittävää tukea tilanteeseensa, jotta työnantajan tai viranomaisten ei tarvitse tilanteeseen puuttua.
Luottamuslääkärien yhteystiedot löytyvät Lääkäriliiton sivuilta.
› Lisää Lääkäritalolla järjestettävistä keskustelutilaisuuksista s. 1346
