Suomalaisten alkoholin käyttö näyttäisi olevan ”eurooppalaistumassa”, kun humalahakuinen juominen on vaihtumassa useampiin pieniin juomakertoihin.

1940-luvun lopussa syntyneitä suuria ikäluokkia on joskus kutsuttu märäksi sukupolveksi. Näissä ikäryhmissä alkoholin kulutus näytti proviisori Jenni Ilomäen väitöstutkimuksessa lisääntyvän 1980-luvulta 2000-luvulle. Heitä vanhemmat sukupolvet eivät ikääntyessään muuttaneet kokonaiskulutusta.

Kaikissa ikäryhmissä vähintään kaksi kertaa viikossa alkoholia kuluttavien osuus kasvoi, mutta humalahakuinen juominen väheni. Tämä voi tarkoittaa sitä, että suomalaisten alkoholin käyttö on ”eurooppalaistumassa”: humalahakuisesta juomisesta siirrytään useampiin pieniin juomakertoihin, väitöstutkija toteaa.

Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa FinDrink-tutkimushanketta. Aineisto otettiin laajasta Kuopion sepelvaltimotautien vaaratekijätutkimuksesta, joka aloitettiin 1980-luvun puolivälissä seurantatutkimuksena Kuopion alueen 42-60 -vuotiailla miehillä. Naisia tuli tutkimukseen mukaan vuonna 1998.

Psyykenlääkkeiden käyttäjissä alkoholin riskikuluttajia

Tutkimuksesta ilmenee myös, että alkoholin riskikulutus psyykenlääkkeiden käyttäjillä on melko yleistä. Rauhoittavia ja unilääkkeitä käyttävillä 53–73 -vuotiailla miehillä on muihin verrattuna kaksinkertainen riski juoda humalahakuisesti tai vähintään 14 alkoholiannosta viikossa.

Psyykenlääkkeiden käyttäjistä tuli muita todennäköisemmin alkoholin suurkuluttajia 11 vuoden seurannan aikana. Alkoholin suurkuluttajilla puolestaan oli lisääntynyt riski aloittaa rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö neljän vuoden seurannassa.

Ilomäen väitöskirja ”Epidemiology of alcohol consumption and psychotropic drug use – Focus on changes in drinking” tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 14.5.

Kuva: Panthermedia