Joka päivä 8 500 HIV-tartuntaa
Arvio HIV-tartunnan saaneiden määrästä maailmassa on nykyään 29 miljoonaa. AIDSiin on kuollut 6,4 miljoonaa ihmistä. Tartuntojen leviämisvaudiksi arvioidaan 8 500 uutta tapausta päivittäin. Samalla AIDS-pandemian kuilu kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä kasvaa. Kehitysmaiden osuus tartunnoista on 90 %, eikä kalliiden hoitojen kehittyminen vaikuta epidemiaan näillä alueilla. Sen sijaan monissa läntisissä teollisuusmaissa AIDS:n ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun ja yhdistelmälääkehoito on parantanut potilaiden ennustetta.
Useimmissa Länsi-Euroopan maissa AIDS:n ilmaantuvuuden huippu oli vuosina 1994-95 ja sen jälkeen ilmaantuvuus alkoi pienetä. Vaihtelu on suuri, sillä esimerkiksi Espanjassa AIDS:iin on sairastunut viime vuosina 150-200 potilasta miljoonaa asukasta kohti, kun Suomessa luku on 5. Kaikkiaan Euroopassa on AIDSiin sairastunut lähes 200 000 ihmistä, heistä kaksi kolmasosaa ranskalaisia, italialaisia ja espanjalaisia. Viime vuonna AIDSiin sairastuneista eurooppalaisista 43 % oli saanut tartunnan huumeneulan välityksellä, homomiehiä oli 26 % ja heteroseksin välityksellä tartunnan saaneita 21 %.
Itä-Euroopan maissa sen sijaan epidemia on vasta alullaan, eikä AIDSiin ole vielä ehtinyt sairastua kovin paljon ihmisiä. Tartunta kuitenkin leviää erityisesti huumeiden käyttäjien keskuudessa hälyttävästi. Romania on entisistä itäblokin maista poikkeus: siellä sairaaloissa vuosikymmenen vaihteessa tartunnan saaneet lapset muodostavat edelleen valtaosan Euroopan lapsitapauksista ja AIDSiin sairastuneiden kokonaismäärä on lähes 5 000.
Suomessa uusien HIV-tartuntojen määrä on pysynyt 60-70 tapauksen tasolla vuodessa jo joitakin vuosia, kaikkiaan tartunnan saaneita on vähän yli 800. AIDSiin on Suomessa sairastunut kaikkiaan noin 260 ihmistä. Epidemia on edelleen pieni verrattuna muiden länsimaiden tilanteeseen, mutta tilanne saattaa muuttua nopeastikin, jos tartunnat alkavat levitä piikkihuumeiden käyttäjien keskuudessa. Pelko tästä on aiheellinen: esimerkiksi samoja ruiskuja, joista tartunta levisi Kaliningradissa, on voinut saada myös Tallinnasta ja sitä kautta ne olisivat voineet tulla myös Suomeen, totesi tutkimusprofessori Pauli Leinikki Kansanterveyslaitokselta valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä Helsingissä.
Uusien lääkkeiden ja lääkeyhdistelmien teho näkyy myös meillä. Esimerkiksi Auroran sairaalassa AIDSiin kuolleiden määrä on tänä vuonna selvästi pienempi kuin viime vuonna, samoin sairaalahoidossa olevien määrä. Auroran sairaalan ylilääkärin professori Juhani Lähdevirran mukaan lääkehoidon hinta on vuodessa 60 000 markkaa potilasta kohti.
Suomessa on ensi vuoden alusta tarkoitus tarjota maksuton HIV-testaus kaikille raskaana oleville naisille. Tähän asti testejä on tarjottu joillakin paikkakunnilla, toisilla ei. Tärkein syy testausten laajentamiseen on lääkehoidon kehittyminen: äidin raskaudenaikaisella lääkityksellä voidaan ehkäistä valtaosa tartunnoista lapseen. Suomessa on todettu HIV-tartunta neljällä lapsella, heistä kaksi on sairastunut ja toinen kuollut AIDSiin.
AIDS-lääkehoitokokeilujen etiikasta on noussut tänä syksynä kohua. Kehitysmaissa tutkitaan mm. lumekontrolloiduissa kokeissa, estääkö lääkitys tartuntoja äidistä lapseen. Tästä on kuitenkin jo näyttöä niin, että kehittyneissä maissa AIDS-lääkkeet kuuluvat raskaana olevien HIV-positiivisten naisten standardihoitoon. New England Journal of Medicinen pääkirjoituksessa syyskuun puolivälissä tilanne rinnastettiin Tuskegeessa Alabamassa tehtyyn tutkimukseen, jossa syfiliksen kulun selvittämiseksi 412 köyhää mustaa miestä jätettiin tarkoituksella hoitamatta; vuonna 1932 alkaneet tutkimukset keskeytettiin vasta 1972 tilanteen tultua julkisuuteen.
AIDS-tutkijat ovat puolustautuneet toteamalla, että tutkimuksiin osallistuvista afrikkalaisnaisista tuskin kukaan muutenkaan saisi lääkitystä; samaa argumenttia käytettiin myös Tuskegeessa. NEJMin pääkirjoituksessa muistutetaan, että Helsingin julistuksen mukaan kliinisissä tutkimuksissa myös verrokkiryhmien tulee saada parhaaksi koettua hoitoa - ei siis paikallisen tavan mukaista hoitoa. Nyt kehitysmaiden köyhällä väestöllä tehdään tutkimuksia, joita ei kehittyneissä maissa voitaisi tehdä.
Eräistä tutkimushankkeista lumelääke on viime tingassa jätetty pois, vaikkakin tutkijat kiistävät sen johtuvan julkisesta kritiikistä.
