Sosiaaliturva painottuu yhä enemmän tulonsiirtoihin
Kaksi vuotta sitten Stakes julkaisi ensimmäisen katsauksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehityksestä. Palvelukatsaus tuli osaksi sosiaaliturvan tilaa kuvaavaa kertomusjärjestelmää, johon kuuluu mm. viime vuonna ensi kertaa esitetty kansanterveyskertomus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 1997 sisältää tämän vuosikymmenen kehityslinjoja kuvaavia artikkeleita. Lisäksi laaja tilastoliite kuvaa keskeisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa, kustannusrakennetta, rahoitusta ja käyttöä sekä alueellista vaihtelua ja 1990-luvun kehityslinjoja.
Talouslama johti 1990-luvun alkupuolella nopeasti siihen, että valtion ja kuntien mahdollisuus pitää yllä sosiaaliturvaa heikkeni samaan aikaan kun sosiaaliturvan tarve kasvoi. Lähinnä työttömyysmenojen vuoksi tulonsiirrot kasvoivat rajusti, kun taas palvelumenot käytännössä pysähtyivät ja niiden osuus sosiaalimenoista supistui selvästi. Asiakkaan itsensä palveluista maksama rahoitusosuus on tällä vuosikymmenellä kasvanut, terveyspalveluissa jo neljäsosaan rahoituksesta.
Valtion osuus sosiaaliturvassa on keskittynyt yhä selvemmin tulonsiirtoihin. Palvelujen rahoitusvastuusta valtio on 1990-luvulla vetäytynyt nopeaan tahtiin. Vuonna 1990 kuntien sosiaali- ja terveysmenojen rahoituksesta 48 % tuli valtionosuuksina, vuonna 1997 osuus on vain hieman yli 25 %.
Kunnissa sosiaali- ja terveydenhuolto on selvinnyt menoleikkauksista vähemmällä kuin muu kunnallinen toiminta, sillä sen osuus kuntien kulutusmenoista on kasvanut. Eri rahoituslähteiden yhteenlasketut sosiaali- ja terveyspalvelujen reaalimenot supistuivat noin 7 % vuosina 1991-94. Terveydenhuollossa supistukset näyttävät koituneen suurimmillaan erikoissairaanhoidon osalle, ja sen leikkaukset ovat erittäin suurelta osin kohdistuneet psykiatriaan. Kuntien sosiaali- ja terveysmenojen aallonpohja oli vuonna 1994, sen jälkeen reaalimenot kääntyivät lievään nousuun.
Laitoshoidon purkaminen osana palvelurakenteen yleistä muutoslinjaa on selvä. Sairaalahoito on muuttunut lyhytjaksoisemmaksi sekä toimenpide- ja tutkimuskeskeisemmäksi. Toimintaa on siirretty vuodeosastoilta avokäynneille.
Erityisesti vanhusten hoivaa on siirretty pois sairaaloiden vastuulta kotihoitoon ja sosiaalipalvelujen puolelle. Palveluasumiseksi määritelty palvelumuoto on laajentunut nopeasti. Kuitenkin vanhusten muiden sosiaalipalvelujen kattavuus on supistunut jyrkästi. Esimerkiksi kodinhoitoapua on jouduttu kohdentamaan entistä vanhemmille ja huonokuntoisemmille ja leikkaamaan nuoremmilta ikäihmisiltä.
- Kotipalvelun kattavuuden nopea pudotus Pohjoismaiden parhaasta keskitasolle on varmaankin tuntunut konkreettisesti palvelua tarvitsevien ja sitä vaille jääneiden samoin kuin heidän omaistensa elämässä, toteaa tutkimuspäällikkö Marja Vaarama Stakesista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus on tarkoitus tulevaisuudessa julkaista määrävälein.
