Lääkärin Suomi 100/2. Yleiset kokoukset lujittivat kollegiaalisuutta

Yhteiset illalliset hyvän ruoan, juoman, seurustelun ja puheiden merkeissä ovat perinteisesti kuuluneet lääkärien kokousten ohjelmaan. Kuva on lääkärien jatkokurssien illallisilta Hotelli Kämpin peilisalissa vuonna 1936.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Artur Tollet avasi kolmannen yleisen kokouksen vuonna 1919 toivoen, että "tämä toverillinen yhdessäolo on lujittava liiton jäseniä yhdistäviä siteitä".

Yhteisöllisyyttä vahvistettiin myös kokousten jälkeisillä illallisilla. Kyse oli vanhasta tavasta lääkäriseuroissa ja -yhdistyksissä. Ensin kuunneltiin alustuksia ja tehtiin kokouspäätökset, sitten siirryttiin viettämään iltaa ravintolaan.

Lääkäriliiton ensimmäisen yleisen kokouksen illanvietto pidettiin ravintola Fenniassa vuonna 1911. Helsingissä tavanomaisia illallispaikkoja olivat myös Seurahuone ja Kämp.

Lääkärikokouksia illallisineen on kuvattu yhdeksi kaupungin kulttuurielämän ilmentymäksi. Ennen kaikkea kokoukset ja illanvietot olivat osa ammattikunnan kulttuuria, sillä jo opiskeluaikoinaan medisiinarit olivat viettäneet erilaisia "sitsejä". Niiden merkitys yhteisöllisyyden vahvistajana säilyi, kun valmistuneet lääkärit hajosivat työtehtäviin eri puolille maata.

Lääkäriliiton ensimmäiset yleiset kokoukset kokosivat yhteen satakunta lääkäriä.

Itsenäisen Suomen merkkivuotta juhlistava sarja esittelee 100 tapausta lääketieteen ja lääkäriprofession historiasta.