Terveyden edistäminen koko kunnan asiana

Kun Maailman terveysjärjestö tämän vuosikymmenen alussa laati maakohtaisen arvion Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman toteuttamisesta, Suomi sai monien kiitosten ohella kritiikkiä siitä, ettei ohjelmaa ollut viety paikallistasolle. Tällöin käynnistettiin ohjelman kuntaprojekti, jossa 7 kuntaa on hakenut keinoja väestön terveyden edistämiseksi. Kuntaprojektin loppuraportti valmistui tammikuussa.

Kuntaprojektin ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi projektin käynnistyneen sikäli poikkeuksellisesti, että yhteyttä otettiin kuntien ylimpään johtoon, ei terveydenhuollon henkilöstöön.

- Projektista tuli siten alun perin koko kunnan, ei terveydenhuollon hanke, sanoi Melkas.

Myös projektiryhmää Stakesissa vetänyt kehittämispäällikkö Klas Winell totesi projektin tärkeäksi päätelmäksi, että terveyden edistämisen johtamisen tulee olla kunnan ylimmän johdon asia.

- Tärkeä asia projektissa oli terveysarvon kehittyminen. Kunnanvaltuustoissa kannattaa käydä laaja arvokeskustelu terveydestä ja laatia kunnan oma terveyspoliittinen ohjelma, jonka laatimiseen ja toteuttamiseen osallistuvat kaikki hallinnonalat, totesi Winell.

Projektiin osallistuneissa kunnissa on yritetty vaikuttaa väestön elämäntapoihin mm. tiedotuksen, haastekampanjoiden ja terveysmessujen avulla. Ruotsinkielisessä Luodon kunnassa tärkeänä tiedotuskanavana oli paikallistelevision lähetys kerran viikossa; se toi mm. kunnanvaltuuston terveysarvoista käymän keskustelun kuntalaisten tietoon. Kahden vuoden aktiivisen projektin aikana voitiin myös havaita mitattavia muutoksia esimerkiksi tupakoinnin vähenemisenä, ruokatottumusten paranemisena ja pyöräilykypärän käytön lisääntymisenä. Kajaanissa kunta ohjasi omien hankintojensa kautta leipomot kehittelemään vähäsuolaisempaa leipää.

- Projekti osoitti, että kun kunta päättää valita terveyden strategiakseen, tapahtuu paljon, totesi Klas Winell.