Ruotsin nuoret tarvitsevat psykiatrista hoitoa

Äsken valmistuneen selvityksen perusteella Ruotsissa lisääntyi viime vuoden aikana psykiatriseen hoitoon hakeutuvien lasten ja nuorten lukumäärä 30 prosentilla. Syiksi todetaan lisääntynyt työttömyys ja kouluterveydenhuollon vähennetty kapasiteetti. Vanhempien omat ongelmat korostuvat huonoina aikoina, eikä heiltä tunnu riittävän enää aikaa lasten ongelmien käsittelyyn. Myös sosiaa-lihuollon kapasiteettia on vähennetty, joten lapset ja nuoret voivat hakea apua enää vain psykiatrian vastaanotoilta ja sairaaloista. Sekä avohoidossa että sairaaloissa lisäys on ollut samankaltainen ja hoitokapasiteetti on äärimmilleen käytössä suurimmissa kaupungeissa, kuten Tukholmassa ja Göteborgissa.

Seksivalistuksen uudet haasteet

Seksuaalivalistus ja ihmissuhdeopetus sisältävät aina tärkeän vuorovaikutustilanteen, joka voi olla terapeuttinen, kasvua ja terveyttä tukeva tai traumaattinen, kehitystä vääristävä. Aikuisen roolia tilanteessa leimaa kokemus, koulutus ja auktoriteetti, ja nuorta puolestaan kokemattomuus, itsenäistymistarve sekä käynnissä oleva seksuaalinen fyysinen ja psyykkinen muutos.

Raisa Cacciatore, Susanne Ingman-Friberg, Dan Apter

Huippu-uheilijankin sepelvaltimoriski kasvaa, kun urheilu loppuu

Kun Virossa vertailtiin nykyisten aktiiviurheilijoiden ja entisten huippu-urheilijoiden sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, kävi ilmi, että liikunnallisesti passiivisten ex-urheilijoiden sepelvaltimotautiriskit olivat selvästi suuremmat kuin aktiivisesti liikkuvien. Harvoin liikkuvien kehon painoindeksi ja rasvaprosentti olivat korkeammat, ja myös HDL-kolesterolin pitoisuus sekä HDL-kokonaiskolesterolisuhde olivat alhaisemmat. Vähän liikkuvat entiset huippu-urheilijat myös tupakoivat enemmän.

Lasten jalkavaivat yleisiä

Erilaiset jalkojen vaivat ovat esimurrosikäisillä varsin yleisiä. Osa vaivoista on yhteydessä erittäin runsaaseen liikuntaan tai toiseen ääripäähän, lähes olemattomaan liikunnan harrastamiseen. Tämä selvisi, kun lasten jalkavaivojen yhteyttä liikuntaharrastukseen selvitettiin Turussa.

Lääkäri ja maallikko medikalisaation paineissa

Medikalisaatiolla tarkoitetaan lääketiedeinstituution kasvua ja elämäntapahtumien sekä poikkeavuuden lääketieteellistämistä. Prosessi pitää huolen siitä, etteivät terveyskysymykset unohdu. Kirjoittajan mukaan medikalisaatio takaa, että lääkärikunnan asema suhteessa yhteiskuntaan korostuu ja lääketiede pysyy tiukasti julkisuuden valokeilassa. Prosessi aiheuttaa kuitenkin myös uhkia: terveysasioilla syyllistäminen ja pelon herättäminen on medikalisoituneessa yhteiskunnassa helppoa. Kun kamppailu terveyden hyväksi on jokapäiväistä, "vääränlainen" käyttäytyminen käy harvinaiseksi ja arvoilmapiiri voi koventua.

Raimo Tuomainen

Uusi ammatinharjoittamislaki: 2-vaiheinen laillistus tulossa

Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva uusi laki on tulossa lähiaikoina voimaan. Eri ammattiryhmien kiistelyn kohteena ollut, lukuisia muodonmuutoksia kokenut laki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuun lopulla. Uuden lain mukaan lääkärit saavat ensi vuoden alusta lukien oikeuden itsenäiseen ammatinharjoittamiseen vasta kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen jälkeen, joka korvaa nykyisen orientoivan vaiheen palvelun.

Pientä liikettä lääkäreiden työmarkkinoilla

Kesälomasijaisuudet ovat hiukan lievittäneet lääkärityöttömyyttä. Kun työvoimatoimistoihin työttömiksi ilmoittautuneiden lääkäreiden luku huhti-toukokuun välillä kasvoi kuudella, 573:een, se oli kesäkuun loppuun mennessä pienentynyt tästä 526:een. Myös avoimien työpaikkojen määrä 44 osoittaa pientä vaihtuvuutta alan työmarkkinoilla. Toukokuun lopussa avoimia työpaikkoja oli ilmoitettu työvoimatoimistoihin 21.

Teratologinen tietopalvelu

Väestöliitto on aloittanut elokuun alussa Teratologisen tietopalvelun. Kyseessä on maksuton puhelinpalvelu, joka antaa tietoja teratogeeneistä. Teratogeeneillä tarkoitetaan sellaisia ulkoisia tekijöitä, jotka voivat raskausaikana aiheuttaa sikiölle epämuodostumia tai muita kehityspoikkeavuuksia, tai jotka voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Teratogeenejä voivat olla erilaiset kemialliset ja fysikaaliset tekijät, äidin lääkkeet ja sairaudet, infektiot, rokotukset ja säteily sekä erilaiset työaltisteet. Tunnetuin teratogeeni lienee talidomidi.

Astman hoidossa päävastuu potilaille ja perusterveyden-huoltoon

Ohjattua omahoitoa perusterveydenhuollossa suosittelee astmatyöryhmä aikuisten astmapotilaiden pääasialliseksi hoitomuodoksi. Taudin hoidon porrastusta tulee tarkistaa niin, että perusterveydenhuollon osuus siinä vahvistuu. Sairaanhoitopiirit vastaavat tarvittavasta koulutuksesta ja konsultaatiosta, ja tätä varten kussakin piirissä nimetään alan erikoislääkäri astman hoidon vastuuhenkilöksi. Tiedonvälittäjiksi ja koulutusyhteistyötä varten tarvitaan perusterveydenhuoltoon astmayhdyshenkilöt.

Kumikäsinelaatujen herkistävyys tutkitaan

Vielä tämän vuoden kuluessa on odotettavissa tuloksia STAKESin rahoittamasta tutkimuksesta, jossa määritetään tunnetuimpien leikkaus- ja tutkimuskäsinelaatujen allergeenisuus. Tulosten perusteella annetaan suositukset terveydenhuollon hankintoja varten.

Luonnonkumi-allergiaan liittyvät ristireaktiot

Luonnonkumiallergia on tunnettu lääketieteessä vasta vähän aikaa, ja sen tutkimus etenee nopeasti. Suomalaiset tutkijat ovat kärkituntumassa; täällä on taudista laajemmat ja monipuolisemmat epidemiologiset aineistot kuin missään muualla.

Uusi luettelo vaarallisista aineista

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uuden luettelon vaarallisista aineista sekä uudet kemikaalien luokitusperusteet. Elokuun alussa voimaan tulleilla päätöksillä pannaan toimeen kemikaalien luokitusta ja merkitsemistä koskevat ETA-direktiivit.

Avo- ja laitoshoidon rajanvetokiistaa selvitellään

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä on syntynyt kiistaa siitä, mikä on avohoitoa ja mikä laitoshoitoa. Kun tavoitteena on ollut kunnallisen laitoshoidon vähentäminen, asiakkaita on siirretty avohoitoon ja ns. välimuotoisiin palveluratkaisuihin, mm. palveluasuntoihin ja yksityisiin palvelukoteihin. Kuntien ja Kelan välille on kuitenkin syntynyt erimielisyyttä välimuotoista palvelua käyttävän henkilön oikeudesta sairausvakuutusetuuksiin, kuten lääkekorvauksiin. Kela on joillakin paikkakunnilla tulkinnut palvelukoteihin siirretyt asiakkaat laitospotilaiksi ja evännyt heiltä sairausvakuutusetuudet.

Perinatologiassa potilaana yhä useammin sikiö

Suomen tämän vuoden suurin kansainvälinen tieteellinen kongressi, European Congress of Perinatal Medicine, pidettiin kesäkuun alkupäivinä. Se kokosi Helsinkiin lähes 1 600 osanottajaa yli 60 maasta.

Psykiatria sukeltamassa katastrofiin?

Psykiatrisen laitoshoidon nykytilanne vastaa paljolti jumbojetin epäonnista laskeutumista. Laskeutumista ohjaava automaatti voi johtaa katastrofiin ellei sitä nopeasti kytketä pois päältä ja hoitojärjestelmää sopeuteta muuttuneisiin olosuhteisiin. Kirjoittaja uskoo, että hallittu lasku on vielä mahdollinen.

Lääkärityöttömyys huippulukemissa

Lääkärien työttömyysluvut ovat kevään kuluessa tulleet aavistuksen verran alas tammikuisesta huipusta. Kun 31.1. työvoimatoimistojen kirjoissa oli 674 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta lääkäriä, huhtikuun lopussa oli samassa tilanteessa hiukan toistasataa lääkäriä vähemmän, eli 567. Avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoihin ilmoitettu huhtikuussa 41; luku oli kasvanut kolmen kuukauden takaisesta seitsemällä.

Pohjolan pahin lääkärityöttömyys Suomessa

Suomessa on selvästi enemmän työttömiä lääkäreitä kuin muissa Pohjoismaissa, ilmenee pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteisestä tilastoesitteestä Läkarfakta 1994. Vuoden alussa Suomessa oli 615 työtöntä lääkäriä, Ruotsissa 568, Tanskassa 100, Norjassa 17 ja Islannissa ei yhtään. Norja on Pohjoismaista ainoa, jonka syrjäseuduilla on vielä lääkäripulaa. Norjan avoimista työpaikoista löytyy tietoja paitsi lääkärilehdistä myös Suomen työvoimatoimistoista.

Sosiaalimenojen muutokset jyrkkiä 90-luvulla

Suomen valtion terveydenhuoltomenot pienenivät vuonna 1992 reaalisesti 4 % edellisen vuoden tasosta, kun taas työttömyysmenot kasvoivat 67 %. Sosiaalimenojen yhteissumma, 175,2 miljardia markkaa, oli reaalisesti 7,4 % suurempi kuin vuonna 1991; osuus bruttokansantuotteesta oli 36,8 % ja runsaat neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Sosiaaliturva Suomessa 1992 sisältää tilastoja sosiaalimenoista ja niiden rahoituksesta vuosina 1980-92.

Työterveyshuollon korvauksista muutosesitys

Helmikuun alkupuolella työterveyshuollon maksu- ja korvausjärjestelmän kehittämisvaihtoehdoista muistionsa jättäneen työryhmän ehdotukset ovat edenneet nopeasti eduskuntakäsittelyyn. Muistion vastaanottanut ministeri Jorma Huuhtanen asetti tavoitteeksi, että uusi korvausjärjestelmä saadaan käyttöön ensi vuoden alusta. Hallituksen esitys työterveyshuollon korvausten muuttamisesta annettiin eduskunnalle 27. toukokuuta.

LYV-toimikunta vetosi Jorma Huuhtaseen

WHO on kysynyt Haagin kansainvälisen oikeusistuimen mielipidettä ydinaseiden käytön laillisuudesta. Aloitteentekijöitä asiassa ovat Lääkärit Ydinsotaa Vastaan -liike ja muut kansainväliset rauhanjärjestöt, jotka pyrkivät saamaan ydinaseiden käytön julistetuksi laittomaksi. Haagin kansainvälinen oikeusistuin on pyytänyt 10.6.94 mennessä eri maiden viranomaisia ilmaisemaan näkemyksensä siitä, onko ydinaseiden käyttö oikeudellinen ja terveydellinen kysymys.