Turun lääketieteellinen ehdolla opetuksen huippuyksiköksi

Lääketieteen opetus sai arvostusta, kun korkeakouluneuvosto tänä vuonna valitsi Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhdeksi viidestätoista opetuksen huippuyksiköstä. Opetusministeriö vahvistaa valinnan maaliskuussa.

Asiakasmaksuille yläraja?

Terveyskeskusmaksun nykyinen 150 markan yläraja saatetaan poistaa. Samalla kunnallisen terveydenhuollon kaikille asiakasmaksuille asetettaisiin 1 000-2 000 markan vuotuinen katto. Sairaaloiden hoitopäivämaksuille taas suunnitellaan omaa erillistä 3 000-4 000 markan maksukattoa.

Euroopan lääkearviointi-virasto aloitti toimintansa

Euroopan Unionin perustama lääkearviointivirasto The European Agency for the Evaluation of Medicinal Products (EMEA) aloitti tammikuussa toimintansa. Virasto sijaitsee Lontoossa.

Toiko valtionosuusuudistus kilpailua kuntien terveydenhuollon hankintoihin

Valtionosuusuudistus antoi voimaan tullessaan, vuoden 1993 alussa kunnille mahdollisuuden kilpailuttaa terveydenhuoltopalvelujen tuottajia kuntalaisten palveluja järjestettäessä. Mahdollisuus koskee yhtä lailla julkisten palveluntuottajain keskinäistä kuin julkisten ja yksityisten palveluntuottajain välistä kilpailua. Valitettavasti se on toistaiseksi jäänyt lähes kokonaan käyttämättä.

Vesa Ekroos

Mikä edessä yhteiskunnassa - itsetuho vai parantuminen?

Väite tasa-arvosta julkisessa terveydenhuollossa on fraasi, jonka todellisen sisällön voi asettaa kyseenalaiseksi. Tasa-arvon tavoitteleminen etujen jakamisessa johtaa vahinkoon kaikkien osapuolten, myös heikko-osaisten kannalta. Suomessa on rakennettu monoliittista järjestelmää, mutta kustannukset ovat karkaamassa käsistä. Suurin virhe terveydenhuollossa on ollut, etteivät markkinamekanismit ole voineet vaikuttaa järjestelmään. Yksityiset tuottajat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla ja tehokkaammin kuin julkinen järjestelmä. Järjestelmien välille olisi luotava kilpailua antamalla potilaan valita, haluaako hän käyttää julkista vai yksityistä järjestelmää.

Pekka Karras

Lääkärityöttömyys näyttää tasaantuneen

Työttömiä lääkäreitä oli joulukuun lopussa työvoimatoimistojen asiakkaina vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmissa viime vuoden kuukausitilastoissa (taulukko 1). Myös avointen työpaikkojen luku oli vuoden suurin. Työttömyyslukuja kaunistavat toisaalta näennäisesti uudet tulojen ja päivärahan yhteensovitussäännöt, mutta myös todellisuudessa sijaisten käyttö on lisääntynyt. Jäädytettyjä virkoja ei ole tiettävästi avattu eikä uusia perustettu.

Uusi laki sallisi alkiotutkimukset

Alle kahden viikon ikäisten ihmisalkioiden käyttö tutkimukseen sallitaan Suomessa, jos sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän valmistelema lakiehdotus hyväksytään. Esimerkiksi Norjassa ja Saksassa alkiotutkimus on kokonaan kiellettyä, Ruotsissa ja Tanskassa se sallitaan.

Rintamaveteraanien elinolot kartoitettu

Suomessa asui syksyllä 1992 kaikkiaan 242 720 rintamatunnuksen saanutta sotaveteraania. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä tehty tutkimus kartoitti heidän elinolojaan ja terveydentilaansa. Kaikille veteraaneille postitettuun kyselytutkimukseen vastasi yli 93 % tutkittavista.

Yhteistyötä suomalaisten terveyden edistämiseksi

Liiton tiloissa julkistettiin vuoden alussa Valittujen Palojen ja Lääkäriliiton yhteistyön tulos, Kodin suuri lääkärikirja. Samassa tilaisuudessa Lääkäriliitolle luovutettiin Valitut Palat - Readers Digest Ab:n lahjana 50 000 markkaa sijoitettavaksi Lääkärijärjestöjen koulutusrahastoon.

Terveyskeskukset päättävät itse perimistään työterveyshuoltomaksuista

Terveyskeskusten perimiä työterveyshuollon maksuja koskeva sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen säännös muuttui tämän vuoden alusta. Asetukseen lisättiin myös maininta nuorison terveystodistuksen maksuttomuudesta.

Kuntien valtionosuuksia pienennetään laitoshoidon uuden määrittelyn perusteella

Kuntien valtionosuuksia täksi vuodeksi on vähennetty 17 miljoonalla markalla laitoshoitoa koskevan lainsäädännön muutoksen perusteella. Vähennys kohdennetaan 65-74-vuotiaiden sekä 75 vuotta täyttäneiden määrän perusteella suoritettavaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen.

Alkoholinkulutus väheni

Alkoholin tilastoitu kokonaiskulutus väheni edelleen vuonna 1993. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna kulutus oli 6,8 litraa henkeä kohden, kun se edellisenä vuonna oli 7,2 litraa. Rahaa alkoholiin käytettiin keskimäärin 3 543 markkaa. Tiedot ilmenevät valtioneuvoston vuodenvaihteessa eduskunnalle antamasta päihdeolojen kehitystä koskevasta kertomuksesta.

Antibioottien käyttö lisääntyy Ruotsissa

Ruotsin Riksstämmanissa esiteltiin äskettäin tutkimus, joka osoitti, että antibioottien käyttö on lisääntynyt Ruotsissa 30 %:lla viidessä vuodessa. Käyttö on kuitenkin varsin epätasaista maan eri osissa. Malmön seudulla käytetään kaksi kertaa enemmän antibiootteja kuin joissakin maan pohjoisissa lääneissä. Tämän selitettiin johtuvan yksinomaan lääkäritiheydestä, koska eroja infektiotautien esiintyvyydessä ei ole.

Hoitajille reseptin-kirjoitusoikeus Ruotsissa

Socialstyrelsen on tämän vuoden alusta myöntänyt noin tuhannelle piirihoitajalle oikeuden kirjoittaa reseptejä. Piirihoitaja vastaa meidän kotisairaanhoidon terveydenhoitajaa. Piirihoitajat saavat määrätä noin 200 eri lääkettä, joista kolmasosa on reseptivapaita. Hoitajilta vaaditaan farmakologian erikoiskurssi ennen kuin oikeus reseptien kirjoittamiseen myönnetään.

Palleahermo-stimulaattori 3-vuotiaalle uniapnea-potilaalle

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa asennettiin joulukuussa palleahermostimulaattori 3-vuotiaalle sentraalista uniapneaa sairastavalle lapselle. Leikkauksen suorittivat professori Hans Meisner Münch-enistä ja erikoislääkäri Tero Sisto TAYS:sta. Unenaikaisen hengityksen ylläpitämiseksi lapsi on aiemmin tarvinnut respiraattorin, mikä on rajoittanut perheen elämää hankalasti. Hereillä ollessaan lapsi hengittää normaalisti. Nyt palleahermoihin implantoitujen stimulaattorien antamat impulssit palauttavat lapsen oman palleahengityksen unenaikaisen hengityskatkoksen aikana. Laite on pienikokoinen, ja sen avulla lapsen elämälaatu paranee merkittävästi.

Verisuonikirurgia itsenäiseksi kirurgiseksi erikoisalaksi?

Suomalainen kirurgikoulutus uudistuu. Nykyisistä suppeista erikoisaloista tulee ETA-sopimuksen mukaisesti pääspesialiteetteja. Yhdeksi näistä on kaavailtu perinteinen rinta- ja verisuonikirurgia. EU:ssa rintakirurgia ja verisuonikirurgia ovat kaksi eri spesialiteettia. Niiden säilyttäminen yhtenä olisi EU:ssa ainutlaatuinen ratkaisu ja voisi vaarantaa verisuonikirurgian kehityksen. Sydän- ja koronaariohitusleikkauksissa avustaminen ei ole verisuonikirurgista koulutusta vaan yliopistollisten keskussairaaloiden työvoimapoliittinen ratkaisu. Euroopassa on pyrkimys verisuonikirurgisen koulutuksen yhtenäistämiseen erillisenä sydänkirurgiasta - kumpikin edellyttää itsenäistä kolmen vuoden koulutusta. Nopea teknologinen kehitys sekä diagnostiikassa että hoidossa, tiivistyvä yhteistyö radiologien kanssa sekä pitkäkestoiset hoitosuhteet ja potilaiden seuranta ovat tyypillistä verisuonikirurgialle. 80 % kirurgeista, jotka Suomessa ensisijaisesti tekevät verisuonikirurgiaa, kannattaa omaa spesialiteettia.

Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius, Matti Tarkka, Juhani Ahonen, Timo Hakkarainen, Jorma Hannukainen, Pasi Kaartinen, Reijo Kivivuori, Jarkko Lehtonen, Heikki Riekkinen, Reijo Syrjä, Pekka Vilkko, Kari Ylönen

A-hepatiitin torjunta kohdistetaan sairastuneen läheisiin

Suomessa kesällä puhjennut tavallista laajempi hepatiitti A -epidemia jatkuu yhä. Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan löydöksiä raportoitiin viime vuoden aikana laboratorioista 365. Kymmenen aiemman vuoden aikana löydöksiä on ollut 50-100 vuodessa, ja tartunnan saaneet ovat olleet matkailijoita ja heidän perheenjäseniään; näitä tartuntoja on tietenkin mukana myös vuoden 1994 luvuissa.

Valtionosuus-uudistus auttoi sopeutumaan lamaan

Valtionosuusuudistus on osoittautumassa pelättyä paremmaksi. Vaikka se on merkinnyt kunnille melkoisia säästötavoitteita, myös paljon hyviä asioita on saavutettu. Uudistus on jopa auttanut kuntia sopeutumaan lamaan. Tämä todettiin Lääkäriliiton järjestämässä asiantuntijaseminaarissa, jossa pohdittiin valtionosuusuudistuksen vaikutuksia terveydenhuoltoon.

Lääketieteellisten tiedekuntien sisäänotot ensi syksynä

Alustavien päätöstensä mukaan lääketieteelliset tiedekunnat ottavat tänä vuonna uusia opiskelijoita seuraavasti: Helsinki 90 Tampere 40, Kuopio 70-75, Oulu 75 ja Turku 75. Yhteismäärä noudattaa laskentaryhmän suositusta, joka on 350 vuodessa tämän vuosikymmenen ajan.

Lääkärien työttömyys-luvuissa pientä laskua

Työttöminä työnhakijoina oli viime marraskuun lopussa 511 lääkäriä, kerrotaan työministeriöstä. Luku oli pienentynyt 25:llä lokakuun lopusta ja reilulla sadalla elokuun huippuluvusta 617. Pieni lupaus positiivisesta suunnasta on myös avoimien työpaikkojen luku 49, joka oli suurimpia viime vuoden kuukausitilastoissa.