Täydennyskoulutusprojekti evaluointivaiheessa

Uudenlaiset täydennyskoulutusohjelmat ovat saaneet osallistujilta myönteistä palautetta, ja mukana olleet lastenlääkärit ovat myös kiinnostuneita jatkamaan. Alustavia kokemuksia Duodecim-seuran ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen jatkuvan täydennyskoulutuksen kehittämisprojektista esiteltiin Lääketiede 95 -tapahtumassa.

Veteraanikuntoutus lähemmäksi geriatrista kuntoutusta

Veteraanikuntoutusta on hyvin saatavilla. Lähes jokainen kuntoutukseen hakeutunut on osallistunut siihen, jotkut monestikin. Sen sijaan kuntoutus kohdistuu huonosti niihin, jotka sitä eniten tarvitsisivat tai siitä eniten hyötyisivät. Lisäksi veteraanikuntoutus on varsin erillään muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta, ilmenee rintamaveteraanien kuntoutusta koskevasta raportista.

Koulutuksessa olevat lääkärit edelleen EU:n työaikadirektiivin ulkopuolella

Marraskuussa 1993 annettiin EU:ssa työaikadirektiivi, jonka mukaan pääsääntöisesti kaikkien työntekijöiden viikottaisen maksimityöajan tulee olla 48 tuntia. Direktiiviin tuli eri jäsenmaiden painostuksesta muutamia kirjavia poikkeuksia kuten kuljetussektori, avomerikalastus ja muu työ merellä sekä erikoistumassa olevat lääkärit.

Atsovärit taas sallittuja -Allergialiitto huolestunut

Allergikoille haitallisten atsoväriaineiden käyttö elintarvikkeissa on ollut Pohjoismaissa pitkään kiellettyä. Meillä kielto on ollut voimassa vuodesta 1981 lähtien. EU:ssa tiettyjen kansallisten lisäainemääräysten kuitenkin katsotaan muodostavan vapaata kauppaa rajoittavia esteitä, ja tällä perusteella mm. atsoväriaineita koskeva kielto on tämän vuoden alusta kumottu.

Lääkärien työllisyystilanne parantunut

Lääkärien työllisyystilanne parani selvästi viime vuoden aikana. Työministeriön tilaston mukaan tammikuussa 1995 oli kortistossa 540 lääkäriä, mutta vuoden päättyessä enää noin 350.

Ebola-virusta etsitään taas

Norsunluurannikolla on varmistettu Ebola-viruksen aiheuttama verenvuotokuumetapaus. Sairastunut on naapurimaasta Liberiasta tullut 25-vuotias pakolainen. Hänet tuotiin lähellä rajaa Norsunluurannikon puolella sijaitsevaan sairaalaan joulukuun alussa ja hän on jo toipumassa taudista. Hänen kanssaan Liberian puolella samassa taloudessa asuneet viisi ihmistä ovat ehkä myös saaneet tartunnan; heistä ainakin kolmella on Ebola-infektioon sopivia oireita.

Antti Arolle lääketieteen toimittajien Hyvän tiedon omena

Lääketieteen toimittajien yhdistys antoi tänä vuonna tunnustuspalkintonsa Kansanterveyslaitoksen ravitsemusosaston johtajalle, professori Antti Arolle. Hyvän tiedon omena luovutettiin perinteiseen tapaan Lääketiede-tapahtuman yhteydessä.

SYLVA julkaisi oppaan Wilmsin tuumorista

Syöpäsairaiden lasten vanhempien yhdistys, SYLVA, on julkaissut uuden opaskirjan Wilmsin tuumorista. Wilmsin tuumori eli nefroblastooma on lasten yleisin pahanlaatuinen munuaiskasvain. Se todetaan vuosittain noin kymmeneltä lapselta Suomessa. Wilmsin tuumorin ilmaantuvuus on suurin piirtein sama kaikkialla maailmassa. Tyypillisin sairastumisikä on 3-4 vuotta, mutta kasvaimia voi esiintyä vastasyntyneisyyskaudelta kouluikään asti.

Neljännes-vuosisata työtä ja 16 miljoonaa markkaa sydäntutkimuksen hyväksi

Sydäntutkimussäätiö tuli joulukuun alussa toimineeksi 25 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi säätiö jakoi vuosittaisia apurahoja tavallista runsaammin, yli kolme miljoonaa markkaa.

Hetkiä ja henkäyksiä

on nimenä lääkäri Asko Salmen valokuva-akvarellinäyttelyllä, joka on 2.-20. tammikuuta esillä helsinkiläisessä galleria Laterna Magicassa.

Mielenterveys-palvelujen tilasta selvitys

Mielenterveyspalvelujen tilasta tehdään selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt selvityksen tekijäksi Stakesin pääjohtajan Vappu Taipaleen.

Itsemurhien ehkäisyprojekti tarttuu työssäkäyvien päihdeongelmiin

Itsemurhien ehkäisyprojektissa on tänä syksynä käynnistynyt hanke työssäkäyvän väestön itsemurhariskin pienentämiseksi. Koska päihdeongelma tiedetään itsemurhien merkittäväksi taustatekijäksi, päämääränä on tavoittaa henkilöt, joiden alkoholinkäyttö on lähellä riskirajaa tai joilla jo on päihdeongelma.

Hanna Salmenpohjasta Kunnallis-lääkärien puheenjohtaja

Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry valitsi vuosikokouksessaan 24.11. yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi terveyskeskuslääkäri Hanna Salmenpohjan Nummelta. Edellinen puheenjohtaja Antti Hyvärinen sai pyynnöstään eron toimittuaan johtokunnassa 14 vuotta. Hanna Salmenpohja on yhdistyksen ensimmäinen naispuheenjohtaja.

Lääkärilehti vaihtaa kirjapainoa

Yli 10 vuotta kestänyt hyvä yhteistyö Forssan Kirjapainon kanssa päättyy tällä erää. Vuoden 1996 alusta Lääkärilehti painatetaan Tampereella Uudessa Kivipainossa.

Clostridium difficile -viljely riittää useimmiten mikrobilääkehoitoon liittyvän ripulin diagnostiikassa

Mikrobilääkehoitoon liittyvän ripulin tavallisin aiheuttaja on Clostridium difficile -bakteeri. Sen toteamiseen riittää Clostridium difficile -viljely usein käytetyn Ulosteviljely 2:n asemesta, ja Clostridium difficile -viljely on myös hinnaltaan merkittävästi edullisempi.

Sirkka Kontiainen, Martti Vaara

Takana 75 historiallista vuotta - edessä kasvavaa vastuuta ja vaikutusvaltaa

Kunnallislääkärit juhlivat marraskuussa yhdistyksensä 75-vuotispäivää.

Ilkka Kunnamo palkittiin kahdesti

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt tämänvuotisen Konrad ReijoWaaran palkinnon yleislääketieteen erikoislääkäri LKT Ilkka Kunnamolle. Lähes samaan aikaan 75-vuotisjuhliaan viettänyt Kunnallislääkärit ry palkitsi Ilkka Kunnamon vuoden kunnallislääkärin arvolla. Kummankin palkinnon perusteena on ansiokas työ käytännön lääkärinä. Kunnamo toimii terveyskeskuslääkärinä Karstulassa.

Suomalaisten asenteet mikrobi-lääkkeiden käyttöön asialliset

Suomalaiset näyttävät omaksuneen hyvin tiedot mikrobilääkkeiden tehosta ja tarpeellisuudesta. Lääkelaitoksen lääkeinformaatioyksikön ja Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitoksen haastattelututkimuksessa 76 % vastaajista tiesi mikrobilääkkeiden tehoavan vain bakteerin aiheuttamiin tulehduksiin eikä niiden oletettu esimerkiksi nopeuttavan tavallisen flunssan paranemista. 96 % vastaajista piti tärkeänä, että määrätty lääkekuuri syödään loppuun. Puhelinhaastatteluun osallistui 1 000 aikuista suomalaista eri puolilta maata.

Uudenmaan erikoissairaanhoidon rationointihankkeiden edistymistä arvioidaan

Uudenmaan lääninhallituksen kuntapalveluiden johtaja Esko Hänninen ja Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja Jussi Huttunen tekivät HYKS-neuvottelukunnan toimeksiannosta 31.8.1994 selvityksensä HYKS:n, Helsingin (HEKS) ja Uudenmaan erikoissairaanhoitopiirien (USHP) uudelleenjärjestelyistä. Selvitysmiehet laskeskelivat ehdottamiensa rationoivien toimenpiteiden vaikutuksiksi jopa 800 miljoonan markan vuositason käyttömenojen säästöt. Ehdotuksia on sen jälkeen valmisteltu ja konkretisoitu edelleen lukuisissa neuvottelukunnan työryhmissä. Joistakin HYKS:n ja Helsingin välisistä erikoissairaanhoidon työnjaon tarkistuksista on jo päätettykin.

Taito Pekkarinen

Elintenluovutustestamentti 13 %:lla suomalaisista

Suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti elintenluovutukseen. Lähes tuhannen hengen haastattelututkimus osoitti, että 83 % vastaajista tosiaan tunsi elintenluovutustestamentin ja 13 %:lla oli itsellään allekirjoitettu testamenttikortti. Kaikkiaan 71 % vastaajista suhtautui elinten luovutukseen myönteisesti, ja ilmoitti olevansa valmis siihen, että omia elimiä siirrettäisiin kuoleman jälkeen toiselle.