Työryhmä kartoittaa geneettisen seulonnan eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään geneettistä seulontaa ja siihen liittyviä eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Työryhmä kartoittaa geneettisen seulonnan tieteellistä perustaa Suomessa ja EU:n jäsenmaiden asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja ohjausjärjestelmiä. Se myös arvioi Euroopan neuvoston asiaa käsittelevien suositusten ja sopimusten vaikutuksia ja laatii ehdotuksen siitä, minkälaista sääntelyä Suomessa tarvitaan.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 13/1997 Kommentteja

Diabeetikot hyötyvät kolesterolitason alentamisesta vielä enemmän kuin muut

Sepelvaltimotaudin riski on diabeetikoilla suuri ja taudin ennuste tavallista huonompi. Suurentunut riski perustuu sekä itse diabeteksen aiheuttamiin verisuonivaurioihin että sairauteen liittyviin muutoksiin sepelvaltimotaudin riskitekijöissä. Aikuistyypin diabeteksessa tavallisia ovat kohonnut verenpaine ja veren rasva-arvojen häiriöt. Diabeetikoiden kokonaiskolesteroliarvo ei välttämättä poikkea keskimääräisestä, mutta HDL-kolesteroliarvo on usein pieni ja triglyseridiarvot koholla. Suuressa amerikkalaisessa MRFIT-tutkimuksessa todettiin, että diabeetikoiden sepelvaltimotautiriski on 2-3-kertainen kaikilla kolesterolitasoilla.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 13/1997 Kommentteja

Uudet uhkaavat tartuntataudit terveyspäivän teemana

Maailman terveysjärjestö WHO valitsi 1997 terveyspäivän teemaksi uudet uhkaavat tartuntataudit. Väestötiheyden kasvu sekä epävakaat taloudelliset ja poliittiset olosuhteet ovat luoneet otolliset edellytykset monien tartuntatautien leviämiselle. Uusia tauteja, kuten HIV, Ebola, apinarokko ja elintarvikkeista peräisin olevat EHEC sekä hullun lehmän tauti, on puhjennut eri puolilla maailmaa, ja osa vanhoistakin on tekemässä uutta tulemista. Tällaisia ovat mm. tuberkuloosi, kurkkumätä, keltakuume ja jopa rutto.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 13/1997 Kommentteja

Lääkelaitoksen ja teollisuuden yhteistä haittavaikutuslomaketta kokeillaan

Lääkkeiden haittavaikutusseuranta on Suomessa 1960-luvulta lähtien toiminut siten, että lääkärit ovat raportoineet epäilemänsä haittavaikutukset suoraan haittavaikutusrekisteriin, jota nykyään ylläpidetään Lääkelaitoksessa. Teollisuus on saanut Lääkelaitokselta tietoonsa omia valmisteitaan koskevat haittavaikutustapaukset ilman potilaan tai ilmoittajan henkilötietoja. Suomen liityttyä EU:iin asetettiin teollisuudelle uusia velvoitteita, joiden perusteella myyntiluvan haltijoiden tulee kerätä tietoja valmisteidensa haittavaikutuksista ja raportoida ne Lääkelaitokselle. Näin on syntynyt rinnakkaisen raportoinnin kanava, joka lisää kaksoisraporttien mahdollisuutta ja tekee ilmoittavan lääkärin kannalta järjestelmästä sekavan.

Erkki Palva

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 12/1997 Kommentteja

Suomen Akatemia selvittää terveyserojen syitä

Miksi väestön terveys- ja hyvinvointierot eivät supistu? kysytään Suomen Akatemian uudessa tutkimusohjelmassa vuosille 1998-2000. Vaikka suomalainen hyvinvointi on useimpien mittapuiden mukaan kohentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä, eivät väestöryhmien väliset erot ole kehittyneet läheskään yhtä suotuisasti. Erot ovat joissakin tapauksissa jopa jyrkentyneet, vaikka yhteiskuntapolitiikan keskeiset tavoitteet ovat olleet niiden kaventamisessa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 11/1997 Kommentteja

Maanviljelijöillä vähemmän syöpää kuin muilla

Suomalaisten maanviljelijöiden syöpäsairastuvuus on selvästi pienempi kuin muun väestön. Tärkein syy tähän on se, että viljelijät tupakoivat muita vähemmän. Maanviljelijöiden syöpäsairastuvuutta vuosina 1979-93 selvitettiin Suomen Syöpärekisterin ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jonka tekijät ovat dosentti Eero Pukkala ja FT Veijo Notkola. Mukana ovat syöpätiedot kaikista maatilarekisterissä tutkimuksen alussa olleista maanvijelijöistä, 120 000 miehestä ja 85 000 naisesta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 11/1997 Kommentteja

Terveyden edistämisen keskus valitsi parhaat terveysaineistot

Vuoden 1997 parhaaksi terveysaineistoksi valittiin Suomen Apteekkariliiton tuottama video-ohjelma Eläimellinen cocktail. Siinä kolme nuorta kertoo kokemuksistaan alkoholin ja lääkkeiden sekakäytöstä. Apteekkien henkilökunta näkee tämän ongelman työssään, ja kokee olevansa myös nuorison terveyskasvattajan asemassa. Tällä ohjelmalla haluttiin viestittää nuorille alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön vahingollisista yhteisvaikutuksista tavalla, joka on lähellä heidän omaa kokemusmaailmaansa. Ohjelmassa ei paheksuta tai osoitella ketään, mutta sen toivotaan antavan ajattelemisen aihetta kaikille nuorille. Videota on tarkoitus levittää apteekkien välityksellä kouluihin, ja henkilökunta on varautautunut kertomaan lisää aiheesta. Videon tuottajina olivat myös Lääkelaitos ja Stakesin päihdetiedotus.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 11/1997 Kommentteja

Vancouver- ohjeista viides laitos

Maitohappobakteerit; International Committee of Medical Journal Editors eli ns. Vancouver-ryhmä on julkaissut viidennen version kirjoitusohjeistaan, joita mm. Suomen Lääkärilehdessä pitkälti noudatetaan. Ryhmään kuuluu useita suuria kansainvälisiä lääketieteen julkaisuja, mm. BMJ, JAMA, Lancet ja New England Journal of Medicine. Tuoreet kirjoitusohjeet on julkaistu Nordisk Medicin -lehdessä 2/97 ja niistä on saatavilla eripainos, jota voi pyytää Lääkärilehden toimituksesta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 10/1997 Kommentteja

Ystävälliset eläinhahmot asettuivat Lastenlinnaan

Lastenlinna, nykyään viralliselta nimeltään HYKS:n Lasten ja nuorten sairaala, sai luonnonläheisen lisän sisustukseensa, kun taiteilija Maria de Lisitzin lahjoitti sinne 35 eläinaiheista graafista työtään. Hyväntuuliset, hellyttävät eläinpiirrokset on sijoitettu eri puolille sairaalan tiloihin, joissa ne kuten taiteilija toivoo antavat elämäniloa lapsille ja henkilökunnalle.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 10/1997 Kommentteja

Ravitsemustutkimuksen päätuloksia ja viitetietoja

Suomalaisten ruokavalio on entistä terveellisempi ja ravintoaineiden saanti lähes saman tasoista kaikissa sosiaaliryhmissä. Silti lihavuus on yleistynyt, ja eniten lihavuutta on alimmissa sosiaaliryhmissä; tässä asiassa sosioekonomisen aseman vaikutus näyttää viime vuosina edelleen suurentuneen. Myös muut terveydentilan ja terveysriskien sosioekonomiset erot ovat pysyneet suurina.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 10/1997 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030