Sairaaloiden hoitoajat lyhenivät edelleen

Kunnallisten sairaaloiden hoitoajat ovat lyhentyneet 1990-luvulla selvästi. Vuonna 1996 keskimääräinen hoitoaika oli 6,2 vuorokautta. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoitoaika oli 4,7, kun se 1990 oli 6,4 vuorokautta. Psykiatrisessa sairaanhoidossa hoitopäiviä oli enää keskimäärin 46. Vuosikymmenen vaihteessa niitä oli vielä 104. Sairaaloissa hoidettiin viime vuonna noin miljoona ihmistä. Joka viides suomalainen käytti siis sairaalapalveluja. Sairaansijat kuitenkin vähenivät noin 500:lla edellisestä vuodesta. Hoitoaikojen lyhentyessä eivät sairaalan kustannukset välttämättä pienene. Potilaille tehdään nyt lyhyemmässä ajassa enemmän toimenpiteitä ja tutkimuksia kuin ennen. Painopiste on edelleen siirtymässä avohoidon suuntaan. Kunnallisten sairaaloiden poliklinikoiden käyntimäärät lisääntyivät noin 5 %:lla, ja käyntejä oli kaikkiaan 5,5 miljoonaa.

Maidon antibioottijäämien testille EU-hyväksyntä

Maidon antibioottijäämiä on jo parin vuoden ajan testattu muutamissa meijereissä testillä, joka sisältää geenitekniikalla muunnetun Streptococcus thermophilus -kannan. Testiä käytetään meijereiden laboratorioissa ja maidon kokoamiseen tarkoitetuissa keräilyautoissa. Kanta on luonnostaan erittäin herkkä antibiooteille. Siihen on geenitekniikan avulla siirretty valoa tuottava ominaisuus, jonka ansioista testiorganismi on helposti mitattavissa. Valio Oy on nyt saanut ensimmäisenä suomalaisena tuotehyväksynnän geenitekniikalla muunnellulle tuotteelle EU:n markkinoille.

GMO-tuotteisiin yhtenäinen merkintä

Geneettisesti muunnelluista organismeista valmistettuihin tuotteisiin on hyväksytty yhtenäinen pakkausmerkintä. EU:n alueella on kaikkiin geneettisesti muunneltuja organismeja sisältäviin tuotteisiin lisättävä merkintä: "Tämä tuote sisältää...", tai "Tämä tuote saattaa sisältää...", mikäli geneettisesti muunneltujen organismien käytöstä ei ole varmaa tietoa, mutta joissa käytön mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Mikäli tuote ei sisällä mainittuja organismeja, on merkintätapa vapaaehtoinen, esim. "Tämä tuote ei sisällä..." Geenitekniikan lautakunnan pääsihteeri Irma Salovuori kertoo, että käytännössä kuluttajan kannalta luokitus on kaksijakoinen. Mikäli tuote "saattaa sisältää" geneettisesti muunneltuja organismeja, on sillä samanlainen vaikutus kuin tuote sisältäisi niitä. Suomen markkinoilla viimemainittuun ryhmään kuuluvat soija ja maissi, joista valmistettujen tuotteiden pakkauksissa tulee olla kyseinen maininta. Soijan ja maissin tuontieristä noin 2 % on arvioitu olevan geneettisellä muuntelulla tuotettuja. Kotimaisen perunan muuntelun osalta on tutkimustyö kesken, ja valmista tuotetta saatetaan joutua odottamaan vielä 5-6 vuotta.

Kuuro lapsi ja sisäkorvaimplantti

Sisäkorvailmplantteja on menestyksellä asennettu kuuroutuneille aikuisille, joiden kuulo on tämän apuvälineen avulla palautunut lähes ennalleen. Tilanne on toisenlainen lapsilla, jotka ovat syntymästään saakka tai pian sen jälkeen kuuroutuneita. Leena Komonen Kuulovammaisten lasten vanhempien liitosta kertoo, että syntymäkuurojen lasten implanttileikkaukset aloitettiin Suomessa vuonna 1995, ja tähän mennessä niitä on tehty vasta noin viidelle lapselle.

Kroonisista keuhkosairauksista valtakunnallinen ohjelma

Kroonista keuhkoputkitulehdusta ja keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastaa yli 400 000 suomalaista. Näiden sairauksien aiheuttamien kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 5 miljardia markkaa vuodessa.

Sosiaaliturva painottuu yhä enemmän tulonsiirtoihin

Kaksi vuotta sitten Stakes julkaisi ensimmäisen katsauksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehityksestä. Palvelukatsaus tuli osaksi sosiaaliturvan tilaa kuvaavaa kertomusjärjestelmää, johon kuuluu mm. viime vuonna ensi kertaa esitetty kansanterveyskertomus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 1997 sisältää tämän vuosikymmenen kehityslinjoja kuvaavia artikkeleita. Lisäksi laaja tilastoliite kuvaa keskeisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa, kustannusrakennetta, rahoitusta ja käyttöä sekä alueellista vaihtelua ja 1990-luvun kehityslinjoja.

Hoitokohtaamisen renessanssin välttämättömyys ja merkitys

Potilaan tekemää valintaa tulisi kokeilla sairaanhoidon "markkinoiden" ohjaamisessa, kirjoittaa Pekka Vuoria.

Pekka Vuoria

Liikennejuopumus ja ajo-oikeus

Kirjoittajat toivovat maahamme rattijuoppojen hoitoonohjausjärjestelmää, joka edellyttää onnistunutta hoitoa ennen kuin ajolupa voidaan palauttaa päihdeongelmaiselle.

Maria Portman, Ralph Lindbohm, Pirjo Lillsunde, Antti Penttilä

Toimenpidetilasto 96: Toimenpiteet lisääntyivät, jonot ennallaan

Vuoden 1996 tilastot osoittavat terveydenhuollon laitoksissa tehtyjen toimenpiteiden määrän kasvaneen edellisvuotisesta 5 %. Osa lisäyksestä johtuu kuitenkin siitä, että päiväkirurgian tilastointi on kattavampaa kuin ennen.

Mielenterveyden ja verenkiertoelin-sairauksien hoitoon eniten hoitopäiviä

Vuonna 1996 lähes 15 % suomalaisista oli vuodeosastohoitossa. Yleisimpiä hoidon syitä olivat verenkiertoelimistön ja hengityselinten sairaudet, vammat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä synnytykset. Hoitopäiviä käytettiin eniten mielenterveyshäiriöiden ja verenkiertoelinten sairauksien hoitoon.

Akava vaatii veroalea budjettiin

Akava esitti kesäkuun lopulla hallitukselle kirjelmän tavoitteistaan valtion ensi vuoden budjettiin. Ensisijaisena tavoitteena on palkansaajien tuloverotuksen ja työvoimakustannusten alentaminen. Muita Akavalla tärkeitä kysymyksiä ovat työvuorottelujärjestelmän ja työttömien koulutusvakuutuksen kehittäminen sekä maksuttoman esiopetuksen toteuttaminen.

STM:n määräykset opioidiriippuvuuden hoidosta

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi heinäkuun alussa määräykset opioidiriippuvaisten potilaiden vieroitushoidosta ja korvaushoidosta buprenorfiinia, metadonia ja levasetyylimetadolia sisältävillä lääkevalmisteilla. Määräykset tulevat voimaan syyskuun alusta.

Kivuntutkijat suosittavat riittävää lääkitystä lasten kivun hoitoon

Suomessa käytetään vähemmän kipulääkkeitä kuin useimmissa muissa maissa. Kuitenkin kivuntutkijat suosittelevat riittäviä lääkeannoksia erilaisten kiputilojen hoidossa. Erityisesti voimakkaita keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä muissa Pohjoismaissa kuluu jopa viisinkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Lääketieteen suurmessut Düsseldorfissa ensi syksynä

Joka toinen vuosi pidetään Düsseldorfissa neljät lääketieteen erikoismessut, joihin kaikkiin liittyy alan kongressi. Ensimmäisenä on vuorossa REHA International -kuntoutusmessut lokakuussa, sen jälkeen marraskuussa A+A työsuojelun ja työlääketieteen messut, MEDICA, lääkärikeskusten ja sairaaloiden maailmanfoorumi sekä ComPaMED, lääketieteellisen teollisuuden komponentteja, puolivalmisteita ja raaka-aineita esittelevät messut. Tässä jättitapahtumassa on yhteensä noin 4 000 näytteilleasettajaa ja kävijöitä messuille odotetaan yli 200 000.

Onko itsemurhien ehkäisy mahdollista? Itsemurhien ehkäisyprojektin tavoitteet ja toteutus

Suomessa tehdään paljon itsemurhia, ja ne ovat tärkeä syy suomalaisten miesten suureen ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Itsemurhien määrä on meillä kasvanut jatkuvasti kuluvan vuosisadan aikana. Kasvu oli suurin 1930-luvun alun pulavuosina. Sotien aikana itsemurhat vähenivät, mikä on yleinen ilmiö. Viime aikoina itsemurhan on tilastojen mukaan tehnyt vuosittain noin 1 400 suomalaista.

Markku Myllykangas, Pekka Ruohonen, Olli-Pekka Ryynänen

2 000 verenpaine- potilasta osallistuu ASCOT-tutkimukseen

Yhteensä 18 000 verenpainepotilasta Pohjoismaista, Englannista ja Irlannista osallistuu ensi syksynä käynnistyvään ASCOT (Anglo-Scandinavian Cardiac Outcome Trial) -verenpainelääketutkimukseen. Suomesta tutkimuksessa on mukana 2 000 avohoidossa olevaa verenpainepotilasta. Tutkimuksessa verrataan jo pitkään käytössä olleiden beetasalpaajien ja diureettien sekä näitä uudempien verenpainelääkkeiden, kalsiumkanavan salpaajien ja ACE-estäjien tehoa toisiinsa. Keskeisinä lääkkeinä käytetään kalsiumkanavan salpaaja amplodipiinia ja beetasalpaaja atenololia. Osa tutkittavista saa myös veren kolesterolia alentavaa lääkitystä.

Direktiivi bioteknologisten keksintöjen patenteista etenee

EU-parlamentin valmisteluelimissä, viimeksi lakivaliokunnassa on ollut käsittelyssä bioteknologisten keksintöjen patentteja käsittelevä direktiiviluonnos. Parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn direktiivi tulee alkusyksyllä ja hyväksyntä on odotettavissa aikaisintaan vuoden 1998 alusta.

Terveydellinen eriarvoisuus ja päihteet uhkakuvia ja haasteita terveydenedistämistyössä

Syrjäytyminen, päihteet ja nuorten pahoinvointi ovat kuntien terveysjohtajien ja terveysalan järjestöjohtajien mielestä tämän hetken päällimmäiset haasteet terveydenedistämistyölle. Terveyden edistämisen keskuksen Terveysbarometri-tutkimuksessa haastatellut terveysjohtajat toivat esiin osin ristiriitaisia näkymiä tulevaisuuden suhteen: synkkiä polarisoitumisen uhkakuvia ja toisaalta valoisiakin tuntoja talouden elpymisen merkkien myötä.

Lopeta! Voita-kilpailun osanottajamäärä kaksinkertaistui

Savutonta toukokuuta kokeili tänä vuonna 16 006 tupakoitsijaa. Terveyden edistämisen keskuksen ja Savuton Suomi -ohjelman järjestämän Lopeta!Voita-kilpailun osallistujamäärä kaksinkertaistui viimevuotisesta. Lisäksi kannattajakilpailuun tuli ilmoittautumisia 19 554.

Laaja-alainen Alzheimer-konferenssi Helsinkiin syksyllä

Noin 1 200 osallistujaa, Alzheimerin taudin tutkijoita dementiapotilaita hoitavien ammattien edustajia ja potilaiden omaisia odotetaan Helsingissä syys-lokakuun vaihteessa pidettävään Alzheimer's Disease Internationalin 13. konferenssiin ja eurooppalaisen Alzheimer-yhdistyksen seitsemänteen vuosikokoukseen.