Euroopan Unionin terveyspolitiikan ongelmista

Koska Euroopan Unionilla ei ole sellaista kattavaa terveyspoliittista lainsäädäntöä, jota Unionin tasolla voitaisiin pitää yhdistävänä juridisena normistona, on EU lähestynyt terveyssektoria mm. terveyspoliittisten ohjelmien pohjalta. Tällä vuosikymmenellä on laadittu Unionille keskipitkän tähtäimen ohjelmia esim. syövän, AIDS:n ja huumeongelmien torjuntaan. Terveyspolitiikan linjaus ohjelmallisuuteen pohjautuu mm. siihen, että eräät kansanterveystieteelliset ongelmat ovat kaikille jäsenmaille yhteisiä ja EU organisaationa voi tuoda kansallisiin ongelmiin omalla panoksellaan lisähyödyn.

Pekka J. Kopteff

Hedelmöityshoitoja koskevan lakiehdotuksen retoriikkaa

Kolmas oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti 14.10.1997 ehdotuksensa "Sukusolujen ja alkioiden käyttö lääketieteellisessä hedelmöityshoidossa". Ehdotusta leimaa pyrkimys sovitella keskenään ristiriitaisten tarpeiden ja intressien välillä. Samoin siitä on luettavissa halu auttaa lapsettomuudesta kärsiviä. Ongelmallista työryhmän ehdotuksessa on retorinen kirjoitustapa, jonka avulla lukija johdatellaan työryhmän omaksumien arvovalintojen kannalle ilman, että valintojen perusteet olisi tuotu näkyville.

Riitta Turunen

YKT kehityksen kärjessä

Kymmenen vuotta sitten Ilkka Kunnamo ja Markku Saarelma ryhtyivät toteuttamaan Lääkäriseura Duodecimin piirissä ajatusta, että asiantuntevasti hyödynnettynä tietotekniikka helpottaa lääketieteellisen tiedon hallintaa ja käytännön lääkärin työtä. Tänään suomalaisen avohoitolääkärin työn tueksi rakennettu Yleislääkärin käsikirja ja tietokanta (YKT) on ainutlaatuinen tuote, jolle haetaan jo kansainvälisiäkin markkinoita.

Cochrane-yhteistyö rakentaa hoitokäytäntöjä

Maailmassa julkaistaan joka vuosi 2 miljoonaa uutta lääketieteellistä artikkelia. Yhä tärkeämmäksi onkin muodostunut tämän tiedon seulonta. Tähän tähtäävään Cochrane-yhteistyöhön on sitoutunut tuhansia tutkijoita eri puolilla maailmaa. He seuraavat noin 1 300:aa lääketieteellistä julkaisua ja kokoavat tiedot merkittävistä, pääasiassa kontrolloiduista hoitotutkimuksista tietokantaan. Tavoitteena on systemaattisten kirjallisuuskatsausten laatiminen ja sitä kautta näyttöön perustuvan hoitokäytännön rakentaminen.

Geriatriaa Internetissä

Internetissä on tarjolla osoitteessa www.gernet.sci.fi tietoa geriatriasta kiinnostuneille. Gernet-sivuista vastavat dosentti Timo Strandberg, geriatrian professori Reijo Tilvis sekä dosentti Hannu Vanhanen.

CJD-taudin kudossiirteistä saanut nosti korvauskanteen Japanissa

Japanilaismies syyttää maansa terveysviranomaisia viivyttelystä ja valvonnan puutteesta tapauksessa, jossa hänen vaimonsa sairastui Creutzfeldt-Jacobin tautiin saatuaan saksalaista alkuperää olevaa kudossiirrettä syringomyelia-taudin hoitoon. Mies vaatii 90 miljoonan jenin (noin 4 Mmk) korvauksia potilasta hoitaneelta sairaalalta, terveysviranomaisilta ja siirteen myyneeltä tuontiyritykseltä. Kanteessa todetaan, ettei ulkomailta tuodun dura mater -siirteen steriloinnista ollut huolehdittu eikä Japanin terveysministeriö ollut varoittanut tuotteen mahdollisista vaaroista. Tapauksen käsittely on viipynyt oikeudessa jo toista vuotta, jona aikana potilaan tila on oleellisesti huonontunut ja useita muita samanlaisia tapauksia on ilmaantunut. Tapausta verrataan HIV-skandaaliin, jossa viruksen sisältäviä verituotteita päästettiin markkinoille ilman viranomaisten tarkastusta.

Elinsiirtoleikkaukset kärsivät säästötoimista

Viime vuonna siirtoihin luovutettavien elinten määrä väheni noin viidenneksellä, arvioitiin Suomen Transplantaatiopäivillä Espoossa 5.2.1998. Kuitenkin samaan aikaan siirteitä odottavien potilaiden jonot kasvavat noin 7 %:n vuosivauhtia. Siiroelintä odottaa noin 300 potilasta, joista valtaosa on hyvin sairaita. Syypäänä luovutettavien elinten pulaan pidetään terveydenhuollon säästötoimia, joiden vuoksi aivokuolleen henkilön elintoimintoja ei pidetä yllä teho-osastolla siirtoleikkaukseen asti.

Opaskirjanen Rettin oireyhtymästä

Rettin oireyhtymä on harvinainen, vaikeavammaisuutta aiheuttava neurologinen sairaus, jota esiintyy vain tytöillä ja naisilla. Suomessa tunnetaan noin 40-50 henkilöä, joilla on Rettin oireyhtymä. Oireet alkavat jo ensimmäisen elinvuoden aikana ja ilmenevät kaikenlaisen kehityksen hidastumisena ja pysähtymisenä. Ongelmia on eniten kielellisessä ilmaisukyvyssä ja käsien motoriikassa. Lähes kaikki Rett-tytöt saavat epilepsian noin 4-vuotiaina. Rettin oireyhtymää sairastavien älykkyyden arviointi on hyvin vaikeaa.

Suojaa silmäsi auringolta

On taas aika muistuttaa silmien suojaamisesta, kun kevätaurinko alkaa paistaa. Näkövammaisten keskusliitto muistuttaa, että silmien suojelemiseksi on hankittava kunnon lasit, jotka suodattavat haitallista säteilyä. Myös lasten silmät olisi suojattava voimakkaalta auringonvalolta. Aurinkolasien käyttö on erityisen tärkeää silloin, kun säätiedotuksissa varoitetaan otsonikerroksen ohentumisesta.

Lääkelaitos teettää selvityksen biomateriaaleista

Lääkelaitos teettää suomalaisilla asiantuntijoilla selvityksen lääketieteellisessä käytössä olevista biomateriaaleista (metallit, polymeerit, keraamit ja komposiitit). Laajasta käytöstä huolimatta tietoa biomateriaalien ominaisuuksista, soveltuvuuksista ja riskeistä ei ole aiemmin kattavasti koottu meillä eikä muualla.

Lapsettomuus psykososiaalisena kriisinä

Lapsettomuus on vieläkin vaiettu ongelma ja lapsettomien kohtaaminen on terveydenhuollossakin monelle uusi ja vaikea asia. Terveydenhoitohenkilökunnalle järjestetyssä seminaarissa pohdittiin lapsettomuutta kriisinä, jossa lasta haluavan pariskunnan psykososiaalinen auttaminen oli tärkeä kysymys. Hedelmöityshoidoissa meillä on keskitytty kliinisiin ja eettisiin kysymyksiin, mutta vähintään yhtä tärkeää on pariskuntien psykososiaalinen tukeminen. Vaikka hedelmöityshoidoissa saavutetaan yhä parempia tuloksia, ei kaikkia lasta haluavia voida auttaa. Erikoislääkäri Eero Varila Tampereelta totesi, että lapsettomuuden hoidon tulos ei ole koskaan ennustettavissa. Hoidon tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia ja lopputulos ei ole riippuvainen pelkästään lääketieteellisestä osaamisesta, vaan mukana ovat monet muutkin tekijät.

Lapsen kuollessa perheen surulle on annettava aikaa

Pienen lapsen kuoleman ja perheen surun kohtaaminen on vaativa tilanne, jossa terveydenhuollon työntekijöiden toiminta voi ohjata surutyön alkuun. Vanhempien kokemusten mukaan kuitenkin tukea on tarjolla sattumanvaraisesti ja joskus toiminta on torjuvaa tai suorastaan tökeröä. Stakesin, Kirkon sairaalasielunhoidon keskuksen ja Kätkytkuolemaperheiden yhdistyksen Käpy ry:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä tammikuun lopulla pohdittiin lapsen menettäneen perheen tukemisen keinoja.

Yo-sairaaloille erityiskorvauksia

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 650 miljoonaa markkaa erityiskorvausta yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille. Kuntayhtymät saavat korvausta lääkärikoulutuksesta ja lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta johtuvista kustannuksista.

Vammaisneuvostoon uudet jäsenet

Valtioneuvosto on asettanut uuden valtakunnallisen vammaisneuvoston, jonka toimiaika kestää vuoden 2000 loppuun asti. Neuvoston puheenjohtajana toimii kasvatustieteen maisteri Merja Portimo Näkövammaisten keskusliitosta ja varapuheenjohtajana toimiston johtaja Elisa Pelkonen Kynnys ry:stä.

Vuorotteluvapaa-kokeilu laajenee

Vuorotteluvapaakokeilua on päätetty jatkaa vuoden 2000 loppuun saakka. Tämän vuoden alusta lähtien korvausprosentti nousi 60:stä 70:een ja vuorotteluvapaan katto, joka viime vuonna oli 4 500 mk kuukaudessa, on nyt poistettu. Lääkärien kohdalla uudistus merkitsee noin tuhannen markan lisäystä vuorotteluvapaakorvaukseen kuukaudessa. Vuonna 1997 sai noin 70 lääkärien työttömyyskassan jäsentä vuorotteluvapaakorvausta. Vuorotteluvapaajakson pituus vaihteli kolmesta kuukaudesta vuoteen.

Vuoden 1997 jäsenmaksut verotuksessa

Verotusmenettelyä on viime vuosina uudistettu siten, ettei kaikkien tarvitse antaa veroilmoitusta. Vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa noin 2,5 miljoonan verovelvollisen ei tarvitse antaa veroilmoitusta. Veroehdotusmenettelyssä mukana olevien verotus toimitetaan suoraan työnantajien, päivärahojen maksajien, jäsenmaksujen perijöiden sekä muiden vastaavien tahojen antamien tietojen perusteella.

Lääkkeiden arvonlisävero aleni

Lääkkeiden arvonlisävero aleni 12 prosentista 8 prosenttiin vuodenvaihteessa. Veronalennus koskee sekä resepti- että itsehoitolääkkeitä. Lääkkeiden ostaja ei tosin saa alennusta täysimääräisenä säästönä itselleen, sillä Kelan korvaamissa lääkkeissä suurin osa veronalennuksesta menee Kelalle. Kaikkien itsehoitolääkkeidenkään hinnat eivät laske veronalennusta vastaavasti, sillä muutamissa itsehoitolääkkeissä lääkeyritys ottaa verohyödyn itselleen korottamalla tukkuhintojaan.

Joka toisella terveydenhuollon yksiköllä Internet-yhteys

Terveydenhuollon yksiköistä puolet on Internet-palvelujen piirissä, ja yhteyden hankkiminen on suunnitteilla lähiaikoina joka neljännessä yksikössä. Kotisivu on noin joka viidennellä terveydenhuollon yksiköllä, useimmin sairaaloilla. Asiaa selvitti Stakesin terveydenhuollon menetelmien tutkimusyksikkö FinOHTA viime keväänä terveyskeskuksiin ja sairaaloihin suunnatulla kyselyllä. Lähiaikoina julkaistavaa selvitystä esiteltiin FinOHTAn tiedotuslehtisessä nro 6/97.

Ympäristöterveyden tutkimusohjelma käynnistymässä

Suomessa käynnistetään tänä keväänä nelivuotinen ympäristöterveyden tutkimusohjelma Suomen Akatemian koordinoimana. Ohjelman valmisteluun ovat Akatemian lisäksi osallistuneet Tekes, Työsuojelurahasto ja useat ministeriöt, ja rahoituksen kokonaismäärän arvioidaan nousevan lähes 50 miljoonaan markkaan.

Itä-Euroopan maiden AIDS-tilastot synkkenevät nopeasti

Itä-Euroopan maissa HIV-tartunta lähti leviämään myöhemmin kuin lännessä ja AIDS-epidemia on siellä vasta alkamassa. Vaikka epidemian uhka on ollut tiedossa jo pitkään, tehokkaisiin ehkäisyohjelmiin ei ole pystytty. Niinpä uusien HIV-tartuntojen määrä on nyt lähtenyt rakettimaiseen nousuun: vuonna 1997 itäisen Euroopan maissa uusien tartuntojen määrä kasvoi kaksinkertaiseksi kaikkien aiempien vuosien lukuun nähden eli 100 000:een.