Eettinen neuvottelukunta terveydenhuoltoon syyskuussa

Suomeen perustetaan terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta syyskuun alussa. Neuvottelukuntaa koskeva asetus vahvistettiin kesäkuussa presidentin esittelyssä.

TV1 etsii elokuvia lääkäreistä

Yleisradion TV1:n MOT-ohjelma kaipaa vanhoja elokuvia tai filmipätkiä 1930-50-luvun lääketieteestä ja lääkärin ammatista syyskuun alussa esitettävään dokumenttiraporttiin.

Työtuomioistuimelta tuomio kokemuslisä- kysymyksestä - täytäntöönpanoa kuitenkin lykätään

Työtuomioistuin on vahvistanut tuomiossaan, että virkaehtosopimuksen kokemuslisää koskevat määräykset, jotka estävät äitiys- ja vanhempainloman lukemisen kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi, ovat tasa-arvolain vastaisina pätemättömiä. Äänestyspäätöksenä annettu tuomio koski yksittäistapausta.

Teknologia vammaisten itsenäisen elämän avuksi

Vammaisten päivittäistä elämää helpottavan teknologian sovellusten tutkiminen on otettu EU:n komission rahoituksen piiriin. Vuonna 1990 perustettu TIDE-toimisto keskittyy vammaisten ja vanhusten tasa-arvoa edistävän ja elämää helpottavan teknologian tutkimiseen. Yhteistyö vammaisten, suunnittelijoiden, tutkijoiden ja tuotteita valmistavien yritysten välillä on välttämätöntä sovellusten aikaansaamiseksi.

Harri Hyppölästä vuoden 1998 Nuori Lääkäri

Tämän vuoden Nuoreksi Lääkäriksi on valittu LL Harri Hyppölä Kuopiosta. Nuori Lääkäri -palkinnon saajalta edellytetään ennakkoluulotonta ja avarakatseista otetta lääkärin työhön. Valintatoimikunta kiinnitti erityisesti huomiota Harri Hyppölän laaja-alaiseen lääketieteen koulutukseen liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä toisaalta mittavaan järjestötyöhön ja elävään musiikkiharrastukseen.

Liikennekuolemat kasautuvat kehitysmaihin

Liikenteessä on kuollut tällä vuosisadalla jo 30 miljoonaa ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä kolarit tappavat ja vammauttavat enemmän ihmisiä kuin sodat, tuberkuloosi, HIV ja hengitystiesairaudet. Vain mielenterveysongelmat ja sydänsairaudet ovat tuolloin tuhoisampia, todetaan Punaisen Ristin katastrofiraportissa. Ongelma kasautuu kehitysmaihin, joissa jo nyt tapahtuu 70 % onnettomuuksista. Eniten onnettomuuksia tapahtuu köyhimmille ja nuorille. Kehitysmaissa kolareissa kuolleista on alle 15-vuotiaita 15 %, muualla 6 %. Liikennekuolema on 15-44-vuotiaiden miesten johtava kuolinsyy kehitysmaissa.

Suomalaisilla hyvät tiedot syövistä

Suomalaiset tietävät syöpäsairauksista, niiden synnystä ja hoidosta enemmän kuin muiden EU-maiden asukkaat keskimäärin. Tieto pohjautuu Euroopan unionin Eurobarometri-tutkimukseen, jossa on haastateltu 16 000 henkilöä 15:stä Euroopan maasta. Viime vuonna tehtyyn tutkimukseen haastateltiin noin tuhat suomalaista.

Ammattitautien määrä vähentynyt edelleen

Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 5 038 ammattitautiavuonna 1997, mikä oli 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös ammattitautiin sairastuneiden osuus työssäkäyvistä ihmisistä laski hieman - 0,27 %:sta 0,23 %:iin.

Miehen tie

Mieheksi muuttumiselle ei ole olemassa oikeaa ikää. Kukin olkoon poika juuri niin kauan kuin on tarpeen, kirjoittavat lääkäri Hannu Säävälä ja terveydenhoitaja Eero Keinänen. Heistä toinen on kokenut muutoksen parikymppisenä, toinen noin 35-vuotiaana.

Maligni tauti ja oma hoito

Käydessäni viivytystaistelua pahanlaatuista tautia vastaan (multippeli myelooma, dg lokakuussa 1996) olen yritellyt myös muuta kuin saamaani biomedisiinistä hoitoa. Seuraavassa joku ajatus eri hoidoista.

Leo Peltonen

Reumatoimenpiteet kannattaisi keskittää

Reumasairauksien vuoksi tehtäviä tekonivelleikkauksia suoritetaan maassamme 36 laitoksessa. Kahdessakymmenessäkuudessa sairaalassa niitä tehdään alle kymmenen vuosittain. Tämä määrä ei todennäköisesti riitä sairaaloissa pitämään yllä tarvittavia toimintavalmiuksia. Reumatoimenpiteissä tarvittaisiin valtakunnallista keskittämistä toiminnan laadun ja turvallisuuden kehittämiseksi, todetaan Stakesin julkaisemassa tilastoraportissa vuodelta 1996. Vuosittain tehdään nivelreuman vuoksi noin 350 tekonivelleikkausta ja tarve tulee kasvamaan varsinkin vanhemman väestön piirissä lähivuosina.

Lasten korva-, nenä- ja kurkkutautien asiantuntijat koolla Helsingissä

Kommunikaatiotaitojen merkitys on jatkuvasti kasvanut yhteiskunnassa. Aiemmin ihmiset tekivät ruumiillista työtä, nykyään melkein missä tahansa työssä tarvitaan kommunikaatiotaitoja ja tietokonetta. Niinpä esimerkiksi kuulon heikkenemän aiheuttamat kielenkehityksen ongelmat ja kommunikaatiovaikeudet uhkaavat johtaa vaikeaan syrjäytymiseen. Pienikin kuulon heikkenemä varhaisvuosina voi johtaa kommunikaatiovaikeuksiin, kun lapsi ei esimerkiksi pysty selviytymään koulunkäynnistä meluisassa luokassa, totesi amerikkalainen tri Robert J. Ruben kansainvälisessä korva-, nenä- ja kurkkutautien kongressissa Helsingissä kesäkuun alussa. Noin 1 000 osanottajaa keränneessä kongressissa käsiteltiin alan kysymyksiä perustutkimustasolta kliinisiin sovellutuksiin.

Kehitysvammaisten avohoidossa puutteita

Kehitysvammaiset tarvitsevat muutakin kuin ruoan ja vuoteen asuntolassa tullakseen toimeen avohoidossa. Säästötoimet ovat nyt karsimassa lähes kaikki oheispalvelut, kuten ympärivuorokautisen avun mahdollisuuden, päivätoiminnan ja työtilaisuudet. Viimeiseksi vaihtoehdoksi jää laitoshoito, joka on kuitenkin selvästi kalliimpaa kuin avopalvelut. Käynnissä ollut palvelurakennemuutos laitoksista itsenäiseen asumiseen onkin nyt muuttamassa suuntaa, ja hajautuksen aikana suljettuja laitospaikkoja on jouduttu avaamaan uudelleen. Lisäksi iäkkäiden vanhempien luona asuu noin 4 000 kehitysvammaista. Kun vanhemmat joutuvat vanhainkotiin, ei kehitysvammaiselle lapselle löydy riittäviä avopalveluja ja hänetkin on sijoitettava laitokseen. Kehitysvammaisten sijoittaminen laitoshoitoon maksaa noin 400-850 mk vuorokaudessa ja avopalveluasuminen maksaa 150-500 mk. Kehitysvammaliiton arvion mukaan parin seuraavan vuoden aikana on rakennettava noin pari tuhatta palveluasuntoa kehitysvammaisille oheispalveluineen.

Oikaisu

Lääkärilehden numerossa 16/98 uutispäivyrissä julkaistuihin poimintoihin WHO:n terveysraportista oli päässyt livahtamaan painovirhe, jonka vuoksi väestöennustelaskelmat näyttävät käsittämättömiltä. Oikeat luvut ovat seuraavat:

Kielitaitoa lääkeneuvontaan

Apteekkien koulutus- ja tiedotussäätiö on julkaissut kätevän apuvälineen ulkomaalaisten asiakkaiden lääkeneuvontaan. Piktogrammiopas on pieni vihkonen, jossa asiat esitetään pelkistetyin kuvin. Kuvien alla on lisäksi selitysteksti 10 kielellä, suurimpien eurooppalaisten kielten lisäksi japaniksi, somaliksi ja arabiaksi. Ohjeet koskevat tavallisia lääkkeiden ottamiseen, säilyttämiseen, käyttötarkoituksiin, haittavaikutuksiin ja vasta-aiheisiin liittyviä asioita.

Väki vaihtuu jälleen Lääkärilehdessä

Lääkärilehdessä mm. avoimia virkoja -osastoa hoitanut Sirpa Aro on jäänyt eläkkeelle. Kaikkiaan hän ehti olla Lääkäriliitossa 37 vuotta, josta ajasta yli 20 vuotta toimituksessakin. Hänen tilalleen toimitusapulaiseksi on valittu painopinnanvalmistaja Paula Krom.

Syy-seuraussuhteen epävarmuudesta kosteusvaurio-oireissa

Erikoisl. Risto Voutilainen osallistuu home- ja kosteusvauriokeskusteluun. Hän toteaa mm.: "Jos ei olisi tapahtunut IgG-väärintulkintaa, jos kosteusvaurioiden yleisyys olisi tiedetty ja jos kosteusvauriomikrobeista olisi tiedetty edes sen verran kuin nyt, ei olisi syntynyt homekohua eikä sen aiheuttamaa ylimääräistä sairastavuutta".

Risto Voutilainen

Puolet akavalaisista valmiita työn jakamiseen

AKAVAn työmarkkinatutkimuksen mukaan kaikista kokopäivätyössä olevista akavalaisista 46 prosenttia on valmis työnsä jakamiseen, vaikka ansiotaso laskisi. Työn jakamisesta kiinnostuneimpia ovat naiset, yli neljäkymmentä vuotiaat sekä seurakunnissa, kunnissa ja opetustehtävissä työskentelevät.

Terveyden edistämisestä kiinnostuneet vastasivat kyselyyn

Vajaalle 200 terveyden edistämisestä kiinnostuneelle lääkärille lähetettiin kysely, jossa muun muassa kysyttiin sitä, mitä terveyden edistämiseen liittyviä aiheita Lääkäriliiton pitäisi ottaa esille.

Työsopimuslaki muuttuu: Perhevapaiden käyttöön joustavuutta

Uuden lain avulla selkiytetään ja helpotetaan perhevapaiden käyttöä sekä lisätään isien mahdollisuutta perhevapaiden käyttöön. Työntekijä voi uuden lain mukaan olla lyhytaikaisesti poissa työstä myös perheessä ilmenevän vakavan sairauden, tapaturman tai muun pakottavan syyn vuoksi.