Valtakunnalliset elintarvikepäivät: Raportoituja ruokamyrkytyksiä tavallista enemmän

Suomessa raportoitiin vuonna 1997 yhteensä 68 ruokamyrkytysepidemiaa. Määrä on kaksinkertainen verratuna 1990-luvun yleiseen tasoon. Raportoiduissa epidemioissa sairastui yli 2 100 ihmistä, joista viitisenkymmentä joutui sairaalahoitoon ja yksi menehtyi. Yleisin epidemian aiheuttaja oli bakteeri (40 %). Virus aiheutti 21 % epidemioista ja kemiallinen aiheuttaja 7 %, kun taas 32 %:ssa epidemioista aiheuttaja jäi tuntemattomaksi.

Lääkemarkkinoiden kasvu jatkuu maltillisena.

Lääkevalmisteiden bruttomyynnin arvo vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli 2 829 miljoonaa markkaa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli 5,6 %.

Pienikin painonpudotus vähentää terveysriskejä

Lihavuus on länsimaiden ja pian koko maailman johtava terveysongelma. Lihavuuden syynä pidetään liiallista rasvan saantia ja vähäistä liikunnan määrää. Länsimaissa jo noin puolet väestöstä on joko lievästi tai selvästi ylipainoisia. Lihavuuden rajan eli painoindeksin 30 (esim. 170 cm pitkän henkilön paino 87 kg) ylittää Yhdysvalloissa 22 %, Suomessa noin 14 % ja Ruotsissa 7 % väestöstä. Kiinassa lihavia on vain noin 1,5 %. Vuoteen 2025 mennessä ongelma on levinnyt maailmanlaajuiseksi, todettiin kansainvälisen lihavuustutkimuskongressin lehdistöseminaarissa Pariisissa 30.8.1998.

Lääkelaitos puuttui kliinisiin lääketutkimuksiin

Lääkelaitos on viime aikoina joutunut puuttumaan joihinkin kliinisiin lääketutkimuksiin, joista ei ole tehty ennakkoilmoitusta ja joita ei ole käsitelty eettisissä toimikunnissa. Nämä tutkimukset täyttävät kuitenkin ennakkoilmoitettavan kliinisen lääketutkimuksen tunnusmerkit. Tällöin kyseessä on yleensä monikeskustutkimus, jossa tehdään hoitointerventio, joka poikkeaa tavanomaisesta hoidosta ja siihen pelkästään liittyvästä havaintojen teosta. Usein lääkkeen määrääminen ja luovutus poikkeavat myös tavanomaisesta hoitotapahtumasta. Lääkelaitos on päättänyt äsken yhden tällaisen tutkimuksen keskeyttämisestä.

Täsmälaser ja biomateriaalit kasvokirurgian kehityksen kärkeä

Kasvo- ja leukakirurgeille on viime vuosina kehitetty aina vain täsmällisempiä työkaluja. Varsinkin laserkirurgian ja elimistössä liukenevien biomateriaalien mahdollisuuksia esiteltiin syyskuun alkupäivinä Helsingissä kokoontuneessa Euroopan kasvo- ja leukakirurgiyhdistyksen kongressissa. Kongressiin osallistui noin 1 500 alan erikoislääkäriä ja erikoishammaslääkäriä sekä näytteilleasettajaa eri puolilta maailmaa.

Potilaalla oikeus luottamukselliseen hoitosuhteeseen

Viime aikoina on tullut julkisuuteen hoitosuhteen luottamuksen perustan kannalta hälyttäviä tietoja. Lääkärit mustamaalaavat toisiaan työyhteisössä, viranhakutilanteissa lääkärihakija voi käynnistää herjauskampanjan vahvemmin sijoittuneen aseman horjuttamiseksi, lääkäreitä pidätetään määräaikaisesti virkatoimista, lääkärinoikeudet poistetaan hoitoja yli suositusten määräävältä lääkäriltä. Tällaisten uutisten edessä potilaan luottamus lääkärin etiikkaan, hoidon tasoon ja lääkäreiden yhteistyöhön hoitotilanteissa saattaa horjua.

Eeva Salminen, Pirkko Kemppainen

Terveyden biotieteiden uusi koulutusohjelma käynnistyi Turussa

Turun yliopistossa on tänä syksynä aloittanut opiskelunsa ensimmäiset 20 terveyden biotieteiden opiskelijaa. Koulutusohjelma on lääketieteen ja luonnontieteiden muodostama kokonaisuus, jossa yliopiston mukaan otetaan huomioon myös elintarvike- ja lääkealan kehitys sekä tulevaisuuden työvoimatarpeet. Filosofian maisterin tutkintoon johtava viisivuotinen koulutusohjelma on Suomessa ainoa laatuaan.

Kirkkonummella alkaa eurooppalaisen terveyskortin kokeilu

Kirkkonummella ryhdytään lokakuun alussa kokeilemaan eurooppalaista terveyskorttia. Korttia kokeillaan EU-rahoituksen tuella yhdeksässä maassa yhtä aikaa. Pankkikorttia muistuttavalla terveyskortilla pyritään helpottamaan asiointia terveyskeskuksessa ja sairaalassa: palvelu nopeutuu, kun terveyskortista saadaan nopeasti ja luotettavasti tiedot esimerkiksi potilaan pysyvistä diagnooseista, lääkityksestä, leikkauksista, allergioista sekä potilasta hoitaneista lääkäreistä ja sairaaloista. Kokeilussa ovat mukana Kirkkonummen pääterveysasema, Jorvin sairaala ja Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikka.

Yksityisten palveluntuottajien määrä kasvaa sosiaalialalla

Yksityisten sosiaalipalvelujen, kuten vanhusten asumispalvelujen, kotipalvelujen ja yksityisten päiväkotien, määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 1997 toimintansa aloitti 213 uutta toimintayksikköä ja kaikkiaan toiminnassa oli 1 848 yksityistä sosiaalipalvelun yksikköä. Näistä lähes puolet eli 773 tuotti asumispalveluja. Yksityisiä kotipalvelujen tuottajia oli 223.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuja ja asiakasvirtoja kartoitettu

Varsinkin tietotekniikan hyödyntämiseen perustuvia saumattomia palveluketjuja pidetään tärkeänä tavoitteena sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Saumattomassa palveluketjussa asiakkaan tietojen on tarkoitus kulkea joustavasti toimintayksiköstä toiseen. Näin pyritään turvaamaan kokonaisuuden hallintaa ja jatkuvuutta.

Opaskirja aivovammoista

Eriasteisten aivovammojen vuoksi hoidetaan Suomessa vuosittain arviolta 15 000 potilasta, ja heistä noin tuhannella vamma on vakava. Useimmiten aivovammoja syntyy liikenneonnettomuuksissa, ja potilaat ovat tavallisesti nuoria ihmisiä, joilla vamman vaikutukset heijastuvat laajalti opiskeluun, työhön, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin.

Allergiaa jo puolella Suomen väestöstä

Allergia- ja astmasairastavuus on lisääntynyt länsimaissa, myös Suomessa. Sairastavuuden kasvu painottuu nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 1997 astmalääkeistä sai korvausta 302 000 henkilöä eli 6 % Suomen väestöstä. Astma on ylivoimaisesti yleisin sairaus, joka oikeuttaa lääkkeiden erityiskorvauksiin. Astman vuoksi erityiskorvauksia sai vuoden 1997 lopussa yli 24 000 henkilöä - määrä on kasvanut 1990-luvulla keskimäärin 2 000:lla vuodessa. Terveydenhuollon käyttö on lisääntynyt, kun yleinen tieto allergioista on kasvanut. Yhä useammat ihmiset ymmärtävät oireidensa takana olevan astman ja allergian, joita on myös opittu diagnosoimaan varhaisessa vaiheessa, totesi LKT Erkka Valovirta uuden Allergiatalon vihkiäisissä 26.8.98 Helsingissä.

Kaksosia kannatti ennen synnyttää vain saaristossa

Turun ja Ahvenanmaan saaristossa syntyi ennen enemmän kaksosia kuin missään muualla valkoisten parissa. Turun yliopiston biologit Virpi Lummaa, Erkki Haukioja, Risto Lemmetyinen ja historioitsija Mirja Pikkola osoittavat, että esiteollisena aikana luonnonvalinta suosi kaksosten synnyttämistä saaristossa, mutta ei sisämaassa. Tutkimustulokset julkaistiin Nature-lehdessä elokuun alussa.

Rasvaa ja suolaa edelleen liikaa, kuitua ja D-vitamiinia alle suositusten suomalaisten ruokavaliossa

Kansanterveyslaitoksen Finravinto 1997 -tutkimuksessa on kartoitettu 25-64-vuotiaiden ruokatottumukset. Tutkimukseen osallistui yli 7 000 henkilöä eri puolilta Suomea. Noin 3 000:lle tehtiin haastattelu, jonka perusteella on laskettu väestöryhmittäiset elintarvikkeiden kulutusmäärät ja ravintoaineiden saanti.

Pohjoismainen eläinlääkäri-kongressi: Eläinten teurastusta edeltävä stressi minimoitava

XVIII Pohjoismaisessa eläinlääkärikongressissa pohdittiin mm. eläinkuljetuksiin liittyviä asioita Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Suurin osa teuraaksi myydyistä naudoista ja sioista kuljetetaan maanteitse teurastamoihin Euroopassa, Australiassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Eläinten huono käsittely teurastamoissa, tiloilla tai kuljetusten aikana heikentää eläinten hyvinvointia. Lihan laatu huononee eläinten stressin vuoksi: naudanlihasta voi tulla huonosti säilyvää ns. "tervalihaa" ja sianlihasta saattaa tulla teknologiselta laadultaan heikkoa, vaaleaa ja vetistä lihaa.

Taksvärkkikeräys Sambian AIDS-orvoille

Tämänvuotisella Taksvärkkikeräyksellä kerätään varoja Sambiaan AIDS:iin kuolleiden vanhempien orvoiksi jääneille lapsille ja AIDS-valistustyöhön. Sambiassa AIDS-orpojen määrä saattaa vuosituhannen vaihteessa olla jopa 600 000. Perinteinen afrikkalainen suurperhe, jossa sukulaiset ottivat orvot hoiviinsa, ei enää kykene selviytymään tilanteesta.

Nuorten syrjäytymiskierre poikki tuetun työn avulla

Kehitysvammaliiton Tukijoukko-projekti pyrkii työllistämään tuetun työn avulla niitä nuoria, joita uhkaa syrjäytyminen. Projekti etsii työtä lievästi kehitysvammaisille tai sellaisille nuorille, joilla on koulussa oppimisvaikeuksia.

Suomalaiset tietävät syövästä muita eurooppalaisia enemmän

Euroopan unionin tekemän Eurobarometrin mukaan suomalaiset tietävät syöpäsairauksista, niiden synnystä ja hoidosta enemmän kuin muiden EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Tutkimuksesta ilmeni, että suomalaiset myös haluavat tietoa syövästä ja sen hoidosta useammin kuin muut eurooppalaiset.

Operatiivisiin toimenpiteisiin odottavien määrä kasvoi vuodessa 3 %

Suomen Kuntaliiton mukaan yli 130 000 ihmistä odottaa pääsyä sairaalaan operatiiviseen toimenpiteeseen; määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 3 %.

Kunta-alan työolobarometri 1997

Kuntien työolojen kehittymistä koskevia tietoja julkaistaan nyt neljännen kerran työolobarometrin muodossa. Tiedot on kerätty aikaisempien vuosien tapaan työministeriön valtakunnallisen työolobarometrin yhteydessä syys-lokakuussa 1997. Tilastokeskus keräsi aineiston puhelinhaastatteluilla.